Ruo­ko­lah­den lei­jo­na, Liek­ki-son­ni ja Jas­min-hie­ho - kesä on kar­ku­lais­ten aikaa

Suomen kesä ei ole mistään kotoisin ilman julkisuutta saavaa eläinkarkulaista.

Kesällä 1992 Ruokolahden leijona täytti uutisotsikot. Leijonahavaintoja riitti syksyyn saakka.
Kesällä 1992 Ruokolahden leijona täytti uutisotsikot. Leijonahavaintoja riitti syksyyn saakka.
Kuva: Anitta Aho

Suomen kesä ei ole mistään kotoisin ilman julkisuutta saavaa eläinkarkulaista. Kesällä 1992 jahdattiin Ruokolahden leijonaa asein ja kameroin.

Metsäammattilaisen äkkäämää leijonaa jäljitettiin petotutkijan johdolla Imatran ja Ruokolahden seudulta. Pian leijonahavaintoja tuli niin Kristiinankaupungista, Saarijärveltä, Haukiputaan ja Iin rajamailta kuin Hyrynsalmeltakin.

Maa- ja metsätalousministeriöstä jopa epältiin, että Suomen metsissä lymyilee kaksi leijonaa, toinen idässä ja toinen lännessä.

WWF vetosi heinäkuussa 1992 rajavartiolaitoksen metsästäjiin, että nämä ottaisivat leijonan elävänä kiinni. Elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki halusi myös leijonan säilyvän hengissä, sillä hän toivoi siitä tähteä seuraavaan elokuvaansa.

Leijonan huhuttiin olevan karannut sirkuseläin Venäjän puolelta. Toisen version mukaan yksityisenä lemmikkinä ollut leijona olisi lähtenyt livohkaan ja hipsinyt Suomen puolelle.

Talvi hyydytti leijonahavainnot ja tapaus jäi selvittämättä.

Liekki-sonni napattiin nukutusnuolella

Liekki-sonni oli karkuritarinoiden pioneereja vuodelta 1997. Liekki lähti lätkimään laitumeltaan Hausjärvellä, ja media seurasi tarkasti yrityksiä saada sonni kiinni.

Liekkiä yritettiin saada kiinni monella tavoin, esimerkiksi herkkuruuilla houkuttelemalla. Syksyllä Liekki tainnutettiin ampumalla sitä nukutusnuolella. Sonni kuskattiin kauhakuormaajalla omistajalleen.

Emut ja naudat omilla teillään

Pohjois-Suomen tunnetuin karkurinautajahti ajoittui vuoden 2005 syksyyn ja alkutalveen. Tuolloin Kalajoella liikkui 11 emolehmän ja yhden sonnin lauma. Valtakunnallistakin julkisuutta saanut episodi alkoi loppukesästä, kun nautalauma lähti omille teilleen. 

Monivaiheiselle karkureiden jahdille lyötiin päätepiste vasta joulun aikaan. Laumalle rakennettiin aidattu ruokintapaikka, jonne naudat saatiin viekkaudella houkuteltua ja vietyä jouluksi kotiin.

Samana vuonna 2005 kuusi emua karkasi Hailuodossa olevalta tarhaltaan, linnut olivat kuukauden ajan omilla retkillään. Emujen onneksi karkureissu ajoittui puolukoiden kypsymisen aikaan.

Marjastajat näkivät marjoille persoja emuja makoilemassa puolukkavarvikossa Hailuodossa. Olipa yksi emu käynyt hotkaisemassa valmiiksi poimittuja puolukoita marjastajan sangostakin.

Emut palasivat itsekseen tarha-aitaukseensa, kun syksy kääntyi synkäksi ja marjat alkoivat loppua.

Jasmin-hieho liikkui vain öisin

Kesällä 2008 omilla teilleen lähteneen raahelaisen Jasmin-hiehon karkumatka päättyi myös syksyyn. Pattijoen Ämmänkorvesta omalle lomalle häipynyt Jasmin saatiin kiinni motittamalla se koottavilla metalliaidoilla.

Ylämaankarjaa edustaneen hiehon paikallistamisen teki vaikeaksi varsinkin se, että eläin liikkui vain yön hämärässä.

Vaikka eläinkarkulaiset ovat olleet aktiivisimmillaan kesäisin, myös talvisin tehdään näyttäviä irtiottoja kotioloista. Esimerkiksi 2011 tammikuussa Sointu-niminen kiroileva kakadu karkasi omakotitalosta Oulun Herukasta. Kaupunkilaiset kuulostelivat kiroiluja erityisen tarkkaan. Linnun kuultiin kuitenkin viheltelevän flirttailevasti Oulun keskustassa.  

Ilmoita asiavirheestä