Kotimaa

Mainos

Ruoan älykäs vallankumous: Ham­pu­ri­lais­pih­vi on valmistettu kasveista, mutta on lihan makuinen ja tuoksuinen

Amerikkalaisen Impossible Foodsin hampurilaispihvit valmistetaan kasveista. Lihan tuntua ja verevyyttä niihin saadaan bioreaktorissa kasvatetusta, hemoglobiinia muistuttavasta proteiinista.
Kotimaa 8.1.2018 19:05
Hanna Artman
Yhdysvalloissa toimiva Impossible Foods tuottaa kasvista valmistettuja hampurilaispihvejä, jotka jopa verestävät leikatessa lihan tapaan.

Kasviperäisistä raaka-aineista valmistetaan maailmalla lihan makuisia ja tuntuisia tuotteita. VTT:n mukaan tekeillä on elintarviketalouden neljäs vallankumous. Jarruina kehitykselle ovat toistaiseksi hinta ja asenteet.

Vuonna 2050 maailmassa ennustetaan olevan yhdeksän miljardia ihmistä. WHO:n mukaan se tarkoittaa, että meidän pitäisi tuottaa tuolloin vuosittain seitsemänkymmentä prosenttia enemmän ruokaa kuin mitä me nyt tuotamme.

Tähän maapallomme ei kuitenkaan taivu, jos jatkamme ruoan tuottamista nykyisin käytössämme olevilla mekanismeilla.

Yksi ratkaisu kasvavaan ravinnon tarpeeseen ja pieneneviin ekologisiin resursseihin on kehittää uusia tapoja tuottaa ravintoa. Se tarkoittaa esimerkiksi suljetuissa systeemeissä, kuten bioreaktoreissa, soluista kasvatettua ruokaa.

Kuulostaako omituiselta? Todellisuudessa se ei kuitenkaan ole sitä, vaan osin jo tätä päivää.

Suomalaisen ruokateollisuuden käyttämät hiivat on kasvatettu bioreaktoreissa jo pitkään. Lisäksi Nasa on tutkinut jo vuosikymmeniä, miten kantasoluista voisi kasvattaa bioreaktoreissa lihassoluja ruoan tuottamiseen.

Nyt uutta on kuitenkin mittakaava: enää markkinoiksi ei mietitä pieniä kategorioita, vaan kaikkia maailman kansalaisia ja vallitsevaa ruokateollisuutta.

VTT:n tutkija, tohtori Lauri Reuter kehittelee synteettistä ruokaa VTT:n tutkimuslaitoksella Espoossa. Kasvisoluja voidaan tulevaisuudessa käyttää joko ainesosiksi elintarvikkeisiin tai ruoaksi sellaisenaan.

- Kasvuvoimaksi soluviljelmille voidaan yksinkertaisimmillaan antaa lähes ilmaisia asioita, kuten sähköä ja hiilidioksidia, mikä irrottaa ruoantuotannon maaperästä ja heijastuu myös ruoan lopulliseen hintaan, kertoo uuden ruoan parissa päivittäin töitä tekevä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija, tohtori Lauri Reuter.

Soluja viljelemällä myös kaikki ruoan tuotantoon liittyvät resurssit saadaan hyödynnettyä kokonaan. Tuotannossa ei synny ylimääräisiä päästöjä vesistöihin tai ilmakehään ja voimme kasvattaa vain sen minkä tarvitsemme: esimerkiksi kokonaisen lehmän sijaan pelkkää maitoa.

Kun kasveista saa lihankaltaisia tuotteita, liharaaka-aineen merkitys vähenee, uskoo VTT:n tutkijatohtori Lauri Reuter.

Reuter työskentelee kasvisoluviljelmien parissa VTT:n tutkimuslaitoksella Espoossa.

Kasvisoluja voidaan tulevaisuudessa käyttää joko ainesosiksi elintarvikkeisiin tai ruoaksi sellaisenaan. 

- Tulevaisuudessa ei ole kauheasti väliä, mistä raaka-aineesta jokin asia on tehty. Jo nyt on mahdollista prosessoida täysin kasviperäisistä raaka-aineista lihan makuisia ja tuntuisia tuotteita.

Näin tekee jo nyt Yhdysvalloissa toimiva Impossible Foods -niminen kasvuyritys. Heidän hampurilaispihvinsä on valmistettu kasveista, mutta on lihan makuinen ja tuoksuinen. Leikatessa pihvi jopa verestää aivan kuin oikein valmistettu chateaubriand.

Verevyys on saatu tuotteeseen lisäämällä siihen bioreaktoreissa kasvatettujen hiivojen avulla tuotettua hemoglobiinia muistuttavaa proteiinia.

- Kun kasveista saa lihankaltaisia tuotteita, ei lihassolujen kasvattaminen kantasoluista, saati sitten kokonaisessa eläimessä ole välttämättä kovin perusteltua, Reuter sanoo.

Lihassolujen kasvattaminen on huomattavasti kasvisolujen kasvattamista hankalampi prosessi, sillä lihassolut ovat tarkkoja olosuhteista, joissa ne voivat kasvaa.

- Lisäksi niitä pitää erikseen treenata lihakseksi ennen kuin ne voivat päätyä pihviksi lautaselle, Reuter toteaa.

Jotta uudet teknologiat voivat mullistaa ruoantuotannon, tarvitaan hyviä kaupallistajia. Tämä rooli on nyt startupeilla.

Impossible Foodsin ohella yksi sellainen on Piilaaksossa toimiva Ava Winery, joka pyrkii haastamaan tulevaisuudessa Kalifornian viiniteollisuuden. Ava Wineryssa viinit rakennetaan molekyyleistä käsin laboratoriota muistuttavissa olosuhteissa.

- Kun viini on ensin analysoitu ja purettu osiin, se voidaan rakentaa molekyyliosista uudelleen viiniksi ilman, että maku ja tuoksu kärsivät, Reuter kertoo.

Uutta ruokaa edustavien tuotteiden markkinoille tulon esteenä on vielä toistaiseksi hinta.

Ensimmäinen hampurilainen, jonka pihvi oli kasvatettu kantasoluista, esiteltiin toimittajille Lontoossa vuonna 2012. Hampurilaispihvin tekokustannusten kerrottiin olleen 250 000 dollaria.

Hinnat tulevat kuitenkin normalisoitumaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Hiilidioksidista ja sähköstä mikrobien avulla tuotettu proteiini tulee odotettavasti olemaan soijan kanssa kilpailukykyinen jo hyvinkin pian.

Sen jälkeen kyse on enää siitä, olemmeko me kuluttajat valmiita muuttamaan vuosisatojen aikana oppimamme tapamme käsittää ruoka.

 

"Tulevaisuudessa ei ole kauheasti väliä, mistä raaka-aineesta jokin asia on tehty. Jo nyt on mahdollista prosessoida täysin kasviperäisistä raaka-aineista lihan makuisia ja tuntuisia tuotteita."

VTT

Ruoan neljä vallankumousta

Ruoan tuotanto on muuttunut monia kertoja historian saatossa.

Vallankumouksellisia muutoksia mahtuu ihmiskunnan historiaan kolme, ja nyt tekee tuloaan neljäs, älykäs vallankumous.

1 Keräilyn ja metsästyksen aikakausi

Aina noin 10 000 ekr. elimme keräily- ja metsästyskulttuureissa.

Vaelsimme ruoan perässä pitkiä matkoja.

Ruoan niukkuus rajoitti väestöäkasvua.

2 Maanviljelyn ja laiduntamisen aikakausi

Noin 10 000 ekr. alkaen aloimme viljellä maata.

Se mahdollisti samalla asettumisen yhteen paikkaan.

3 Teollisen ruoantuotannon aikakausi

1900-luvun puolivälissä ruoan tuotanto tehostui merkittävästi.

Kehitimme muun muassa synteettiset lannoitteet, joiden myötä satojen määrä moninkertaistui.

Aloimme tuottaa yhä enemmän ravintoa samanaikaisesti kun maanviljelyn ja karjankasvatuksen parissa työskentelevien ihmisten määrä väheni.

Väestönkasvu räjähti ruoan massatuotannon myötä.

4 Älykkään tuotannon aikakausi

Kaksituhattaluvun ensimmäinen vuosisata on jo älykkään tuotannon aikakautta.

Tuolloin ruoantuotanto irtoaa maaperästä, mikä mahdollistaa sen, että ruokaa voidaan tuottaa soluista käsin ääriolosuhteissa kuivista aavikoista avaruuteen pienillä kustannuksilla.

Koko ruokaketju digitalisoituu, ja samalla yksilön hyvinvointia tukeva, personoitu ruoantuotanto ja ruokailu yleistyy.

Lähde: VTT

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (38)

Ei näitä pihvejä kasvissyöjiä varten kehitetä, vain ainoastaan siitä syystä että piilaaksossa uskotaan labralihan ja feikatun kasvislihan olevan tulevaisuudessa huomattavasti tavallista halvempaa. Suuremmat katteet myyjille ja samalla maailma pelastuu. Lopulta kuluttaja ei kuitenkaan huomaa maussa eroa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

..., että hampurilais"pihvit" (!) valmistetaan tällä reseptillä kasveista. Lihan tuntua ja VEREVYYTTÄ niihin saadaan bioreaktoreissa kasvatetusta hemoglobiinia muistuttavasta proteiinista. En kyllä ikinä halua syödä tuollaista keinotekoista labratuottetta vaan oikeita kunnon kasviksia tuoreena ja kypsennettynä ilman pihvi, hampurilais-, hotdog- tai muutakaan lihaan viittaavaa sanaakaan. Olemmeko me vegaanit "tieteellisesti" näin alas vaipuneet?!.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Elintarvikejälitelmät on laissa kielletty. Synteettistä vadelmahilloa ei saa tehdä, vaikka kertoisi sen olevan täysin ilman vadelmaa. Sama täytyy koskea lihajäljitelmiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sehän on sitten ollut hyvinkin ekologista ja edistyksellistä toimintaa kun suomalaisille on jo vuosia myyty lihapullina tekeleitä jotka koostuvat pääasiassa kanannahasta, kanankynsistä ja muusta jäteaineksesta! Wautsi-wau!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei voi muuta kuin hengitellä syvään kun katsoo taas näitä asenteita täällä. Ei ole tosimiehillä ja hipin hakkaajilla mieleen että lihatuotanto syö käsittämättömät määrät resursseja ja vaihtoehtoja on PAKKO keksiä. Erikoiselta tuntuu myös nämä eläinten oloista kiinnostuneiden väheksyjät. Mitä se teiltä on pois jos eläimet voivat paremmin vai onko itsellä niin paha olla että eläimienkin täytyy kärsiä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huvittavia nämä alkuihmisten taistele/pakene -reaktiot uuteen pelottavaan asiaan. Onneksi on edelläkävijöitä, kun tulikin on varmasti aiheuttanut samanlaista siunailua aikoinaan ja vannottu paleltumisen nimiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi? iksi kasvispihvin pitää olla lihan makuinen ja tuoksuinen? Jos ne kasvikset ovat kerran niin hyviä niin miksi niistä pitää tehdä lihan oloisia? En vaan syty tuolle yhtälölle. Liha on lihaa ja ruohot on ruohoja. Näin se menee. Jos tekee mieli lihanmakuista ruokaa niin silloin syödään lihaa. Jos taas kasvikset maistuu niin sitten niitä. Ei tällaista sekasikiötä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Jos ne kasvikset ovat kerran niin hyviä niin miksi niistä pitää tehdä lihan oloisia?"

No siksi kun jotkut pitävät siitä liharuuan mausta, mutteivät halua syödä lihaa - esimerkiksi ympäristöllisistä tai eettisistä syistä. Kasvisten tuottaminen on myös lihantuotantoa edullisempaa. Näin se menee. Tiesitkö muuten että myös liha-allergioita on olemassa, ja joillekin sellainen kehittyy vasta aikuisiällä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja jos kasvis tulee lähipellolta, niin se on myös ilmaston vuoksi mielekkäämpi vaihtoehto, kuin jostain Brasiliasta tai Uudesta-Seelannista tuotu pakastettu lihamöykky.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvää lihaa ei pakasteta, se varastoidaan hyvin tarkasti 1-2 asteisena, jolloin se säilyy kuukausia ja solukko ei hajoa kuten pakasteissa.

Tuo prosessointi mitä vaaditaan että kasviksista saadaan lihan kaltaista vaatii vielä tällä hetkellä aivan valtavat määrät energiaa (vrt. naudanlihakilon tekokustannukset alle 1 euro/kg ja yksi keinotekoinen pihvi 200 000 dollaria) ja on ympäristöllisseltä kannalta monta kertaa huonompi vaihtoehto kuin liha. Eettiset syyt ovatkin tällä hetkellä ainut järkevä syy keinotekoiselle lihalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toinen syy on tietysti houkutella lihansyöjiä syömään enemmän kasviperäistä ruokaa. Monella se jää, koska on totuttu lihan makuun ja tuntumaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ohan sitä melkein lihan makuisia kasviksiakin, kuten lenkkimakkara. Perunajauho on lähempänä kasvi- kuin eläinkuntaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se mukava aina kun tulee näitä uutisia. Toivottavasti ihmiset ottavat tästä vaarin niin minulle jää lisää lihaa syötäväksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kommentteja kun lukee niin tulee mieleen että kun lusikalla antaa ei voi kauhalla vaatia 😁

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi pitää saada korvike lihan mausta ja koostumuksesta? Synteettinen liha? Vaihtaa vaan kasvisversioon tyystin ja maustaa menemään. Saattaahan siinä mennä totuttelussa mutta mitä sitte.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä noissa valmisteissa on paljon muutakin kuin salaattia ja ne vetävät vertoja lihalle proteiinin osalta. Asenneongelma tosin taitaa estää ns tosimiestä edes maistamasta ja oikeuttaa lyttäämään koko homman...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (38)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa, Kainuun maakunnassa, sekä Koillismaalla ja Itä-Lapissa lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Merja Kyllönen ylivoimainen !

338 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paavo Väyrysen tavoite

Sipilä ei ottanut paavoa hallitukseen ja saa nyt nuolla asiaa, otti uunituoreen rikkaan naisen ministeroikseen ja sai ... Lue lisää...
taakseen jätetty löy...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

20.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image