Kasviperäisistä raaka-aineista valmistetaan maailmalla lihan makuisia ja tuntuisia tuotteita. VTT:n mukaan tekeillä on elintarviketalouden neljäs vallankumous. Jarruina kehitykselle ovat toistaiseksi hinta ja asenteet.
Vuonna 2050 maailmassa ennustetaan olevan yhdeksän miljardia ihmistä. WHO:n mukaan se tarkoittaa, että meidän pitäisi tuottaa tuolloin vuosittain seitsemänkymmentä prosenttia enemmän ruokaa kuin mitä me nyt tuotamme.
Tähän maapallomme ei kuitenkaan taivu, jos jatkamme ruoan tuottamista nykyisin käytössämme olevilla mekanismeilla.
Yksi ratkaisu kasvavaan ravinnon tarpeeseen ja pieneneviin ekologisiin resursseihin on kehittää uusia tapoja tuottaa ravintoa. Se tarkoittaa esimerkiksi suljetuissa systeemeissä, kuten bioreaktoreissa, soluista kasvatettua ruokaa.
Kuulostaako omituiselta? Todellisuudessa se ei kuitenkaan ole sitä, vaan osin jo tätä päivää.
Suomalaisen ruokateollisuuden käyttämät hiivat on kasvatettu bioreaktoreissa jo pitkään. Lisäksi Nasa on tutkinut jo vuosikymmeniä, miten kantasoluista voisi kasvattaa bioreaktoreissa lihassoluja ruoan tuottamiseen.
Nyt uutta on kuitenkin mittakaava: enää markkinoiksi ei mietitä pieniä kategorioita, vaan kaikkia maailman kansalaisia ja vallitsevaa ruokateollisuutta.
- Kasvuvoimaksi soluviljelmille voidaan yksinkertaisimmillaan antaa lähes ilmaisia asioita, kuten sähköä ja hiilidioksidia, mikä irrottaa ruoantuotannon maaperästä ja heijastuu myös ruoan lopulliseen hintaan, kertoo uuden ruoan parissa päivittäin töitä tekevä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija, tohtori Lauri Reuter.
Soluja viljelemällä myös kaikki ruoan tuotantoon liittyvät resurssit saadaan hyödynnettyä kokonaan. Tuotannossa ei synny ylimääräisiä päästöjä vesistöihin tai ilmakehään ja voimme kasvattaa vain sen minkä tarvitsemme: esimerkiksi kokonaisen lehmän sijaan pelkkää maitoa.
Reuter työskentelee kasvisoluviljelmien parissa VTT:n tutkimuslaitoksella Espoossa.
Kasvisoluja voidaan tulevaisuudessa käyttää joko ainesosiksi elintarvikkeisiin tai ruoaksi sellaisenaan.
- Tulevaisuudessa ei ole kauheasti väliä, mistä raaka-aineesta jokin asia on tehty. Jo nyt on mahdollista prosessoida täysin kasviperäisistä raaka-aineista lihan makuisia ja tuntuisia tuotteita.
Näin tekee jo nyt Yhdysvalloissa toimiva Impossible Foods -niminen kasvuyritys. Heidän hampurilaispihvinsä on valmistettu kasveista, mutta on lihan makuinen ja tuoksuinen. Leikatessa pihvi jopa verestää aivan kuin oikein valmistettu chateaubriand.
Verevyys on saatu tuotteeseen lisäämällä siihen bioreaktoreissa kasvatettujen hiivojen avulla tuotettua hemoglobiinia muistuttavaa proteiinia.
- Kun kasveista saa lihankaltaisia tuotteita, ei lihassolujen kasvattaminen kantasoluista, saati sitten kokonaisessa eläimessä ole välttämättä kovin perusteltua, Reuter sanoo.
Lihassolujen kasvattaminen on huomattavasti kasvisolujen kasvattamista hankalampi prosessi, sillä lihassolut ovat tarkkoja olosuhteista, joissa ne voivat kasvaa.
- Lisäksi niitä pitää erikseen treenata lihakseksi ennen kuin ne voivat päätyä pihviksi lautaselle, Reuter toteaa.
Jotta uudet teknologiat voivat mullistaa ruoantuotannon, tarvitaan hyviä kaupallistajia. Tämä rooli on nyt startupeilla.
Impossible Foodsin ohella yksi sellainen on Piilaaksossa toimiva Ava Winery, joka pyrkii haastamaan tulevaisuudessa Kalifornian viiniteollisuuden. Ava Wineryssa viinit rakennetaan molekyyleistä käsin laboratoriota muistuttavissa olosuhteissa.
- Kun viini on ensin analysoitu ja purettu osiin, se voidaan rakentaa molekyyliosista uudelleen viiniksi ilman, että maku ja tuoksu kärsivät, Reuter kertoo.
Uutta ruokaa edustavien tuotteiden markkinoille tulon esteenä on vielä toistaiseksi hinta.
Ensimmäinen hampurilainen, jonka pihvi oli kasvatettu kantasoluista, esiteltiin toimittajille Lontoossa vuonna 2012. Hampurilaispihvin tekokustannusten kerrottiin olleen 250 000 dollaria.
Hinnat tulevat kuitenkin normalisoitumaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Hiilidioksidista ja sähköstä mikrobien avulla tuotettu proteiini tulee odotettavasti olemaan soijan kanssa kilpailukykyinen jo hyvinkin pian.
Sen jälkeen kyse on enää siitä, olemmeko me kuluttajat valmiita muuttamaan vuosisatojen aikana oppimamme tapamme käsittää ruoka.
Ruoan neljä vallankumousta
Ruoan tuotanto on muuttunut monia kertoja historian saatossa.
Vallankumouksellisia muutoksia mahtuu ihmiskunnan historiaan kolme, ja nyt tekee tuloaan neljäs, älykäs vallankumous.
1 Keräilyn ja metsästyksen aikakausi
Aina noin 10 000 ekr. elimme keräily- ja metsästyskulttuureissa.
Vaelsimme ruoan perässä pitkiä matkoja.
Ruoan niukkuus rajoitti väestöäkasvua.
2 Maanviljelyn ja laiduntamisen aikakausi
Noin 10 000 ekr. alkaen aloimme viljellä maata.
Se mahdollisti samalla asettumisen yhteen paikkaan.
3 Teollisen ruoantuotannon aikakausi
1900-luvun puolivälissä ruoan tuotanto tehostui merkittävästi.
Kehitimme muun muassa synteettiset lannoitteet, joiden myötä satojen määrä moninkertaistui.
Aloimme tuottaa yhä enemmän ravintoa samanaikaisesti kun maanviljelyn ja karjankasvatuksen parissa työskentelevien ihmisten määrä väheni.
Väestönkasvu räjähti ruoan massatuotannon myötä.
4 Älykkään tuotannon aikakausi
Kaksituhattaluvun ensimmäinen vuosisata on jo älykkään tuotannon aikakautta.
Tuolloin ruoantuotanto irtoaa maaperästä, mikä mahdollistaa sen, että ruokaa voidaan tuottaa soluista käsin ääriolosuhteissa kuivista aavikoista avaruuteen pienillä kustannuksilla.
Koko ruokaketju digitalisoituu, ja samalla yksilön hyvinvointia tukeva, personoitu ruoantuotanto ja ruokailu yleistyy.
Lähde: VTT