Sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoo, että vakavimmat kansallisen turvallisuuden uhat tulevat nykyisin lähes poikkeuksetta ulkomailta. Uhat ovat myös siirtyneet entistä enemmän tietoverkkoihin.
Hänen mielestään nopean tiedonsaannin merkitys niin koti- kuin ulkomailla kasvaa.
- Tämä tarkoittaa tiedustelun ulottamista tietoverkkoihin, Risikko sanoi tänään Helsingissä, jossa tiedustelulakia valmistelleet työryhmät julkistivat ehdotuksensa ministereille.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Tiedustelumenetelmät ovat kehittyneet, ja luotettavan tiedon merkitys on kasvanut huomattavasti.
- Sotilastiedustelu on Suomen puolustusvalmiuden keskeinen osa, Niinistö totesi.
Työryhmien ehdotuksen mukaan tietoliikennetiedustelua varten pitää aina hakea tuomioistuimen lupa ja tiedustelun pitää olla kohdennettua. Kohteiden pitäisi uhata vakavasti kansallista turvallisuutta. Verkkotiedustelun teknisestä toteutuksesta vastaisi Puolustusvoimien tiedustelulaitos.
Sotilastiedustelussa henkilötiedustelua voidaan tehdä Suomessa ja ulkomailla.
Tiedustelukeinojen laajentamisen vuoksi myös viranomaisvalvontaa vahvistetaan. Tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyteen perustetaan tiedusteluvaltuutetun virka. Hänellä on laajat tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet. Valtuutetulle voi myös tehdä kanteluita.
Valvontaa tehdään myös parlamentaarisesti, kun eduskuntaan perustetaan uusi tiedusteluvaliokunta.
Katse ensi syksyssä
Hallituksen tavoitteena on saada esitykset tiedustelulaiksi eduskunnan käsiteltäväksi tulevalla syysistuntokaudella. Hallitus on toistuvasti vedonnut oppositioon, jotta perustuslain muuttaminen onnistuisi nopeutetussa aikataulussa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mielestä turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina huonompaan suuntaan. Esimerkkeinä hän mainitsee muutaman vuoden takaisen ulkoministeriöön kohdistuneen verkkovakoilun ja yhä lähempänä Suomea tapahtuneet terrori-iskut.
Kaikkonen kannattaa tarvittavien lakimuutosten hyväksymistä tällä vaalikaudella.
- Suomessa ei ole ollut tähän asti tiedustelulainsäädäntöä, mikä on vaikeuttanut erilaisten vakavien uhkien, kuten terrorismin ja verkkovakoilun torjumista, Kaikkonen sanoo tiedotteessa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas.) ei kannata tiedustelulakiin liittyvää perustuslain muutosta tällä vaalikaudella. Andersson sanoo, että kiirehtiminen murentaisi perusoikeuksien suojaa.
Suuri enemmistö tarvitaan
Jos perustuslain muutos halutaan saada läpi kiireellisenä eli jo tämän eduskunnan aikana, muutoksen taakse pitää ensin saada viisi kuudesosaa kansanedustajista. Muuten asian käsittely siirtyy seuraavalle eduskunnalle.
Hallituspuolueiden lisäksi ex-sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on eduskunnassa vedonnut tiedustelulain puolesta. Muista oppositiopuolueista SDP:llä on 35, vihreillä 15, vasemmistoliitolla 12 ja RKP:llä 9 kansanedustajaa. Perustuslain nopeutettu käsittely vaatisi 166 edustajan tuen, joten hallitus ja viiden edustajan kristillisdemokraatit tarvitsevat vähintään SDP:n ja jonkin muun oppositiopuolueen tuen.