Suomen hallitus ja elinkeinoelämän etujärjestöt käyvät paraikaa EU:ssa viivytystaistelua laivojen rikkipäästörajojen 2015 voimaan tulevaa tiukennusta vastaan.
Teollisuus pelkää merirahtikustannusten rajua nousua. Vuositasolla ulkomaanliikenteen merikuljetusten polttoainekustannusten on arvioitu kasvavan 200 miljoonan euron ja 1,2 miljardin euron haarukassa.
Viime vuonna suomalaisista vientitavaroista 88 prosenttia eli noin 37 miljoonaa tonnia kuljetettiin meriteitse.
Rikin katku levisi vaalien alla myös politiikkaan, vaikka rikkipäästöjen vähentämisen tarvetta ei kiistettykään.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana 2007--2011 toimineen kansanedustajan Martti Korhosen (vas.) mielestä asiaa valmisteltiin puutteellisesti ennen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kokousta 2008.
"Ministeriö on päällikkövirasto, ja ministerin siellä pitää tällaiset miljardiluokkaa olevat asiat linjata. Kukaan ei oikein halua kantaa vastuuta siitä, mitä on päässyt tapahtumaan", Korhonen sanoo.
"Ei tällaista voi jonkun yhden virkamiehen syyksi laittaa. Muodollisesti ei ole tapahtunut mitään virhettä, mutta käytännössä kylläkin."
Rikkirajojen voimaantuloa pyritään nyt siirtämään tai muuttamaan päätöksiä niin, että ne ainakin koskevat tasapuolisemmin kaikkia maita.
EU:n rikkidirektiivin muutosehdotus valmistuu virkamiestyön tuloksena todennäköisesti kesäkuussa.
Sen jälkeen ehdotus siirtyy poliittiseen käsittelyyn, jolloin poliitikot pääsevät ensimmäisen kerran ottamaan asiaan kantaa EU:n parlamentissa ja jäsenmaiden ministerien muodostamassa neuvostossa.
Lue lisää lauantain Kalevasta!
