Mainos

Rapusaaliit olleet odotetun runsaita

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ennakoi ennen ravustuskauden alkua rapusaaliiden muodostuvan hyviksi. Kun pyyntikautta on kestänyt nyt kuukauden verran, arvio on osoittautunut oikeaksi.

Pohjois-Suomessa esiintyy enimmäkseen jokirapua, joita on myös saatu saaliiksi odotetusti. Pohjois-Suomessa esiintyy enimmäkseen jokirapua, joita on myös saatu saaliiksi odotetusti.
Pohjois-Suomessa esiintyy enimmäkseen jokirapua, joita on myös saatu saaliiksi odotetusti. Pohjois-Suomessa esiintyy enimmäkseen jokirapua, joita on myös saatu saaliiksi odotetusti.
Kotimaa  23.8.2010 | Heikki Ketola Muuta tekstin kokoa -+
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) ennakoi ennen ravustuskauden alkua rapusaaliiden muodostuvan hyviksi. Kun pyyntikautta on kestänyt nyt kuukauden verran, arvio on osoittautunut oikeaksi.

RKTL:n tutkijan Esa Erkamon tietojen mukaan varsinkin eteläisessä Suomessa saksiniekkoja on mennyt mertoihin runsaasti. Saalis on koostunut pääosin täpläravuista.

Pohjois-Suomessa esiintyy enimmäkseen jokirapua, joita on myös saatu saaliiksi odotetusti.

Hyvä rapuvuosi on osittain seurausta siitä, että viime vuonna pyyntikokoisia rapuja jäi vesiin paljon, kun monet ravustajat nostivat mertansa kuiville rapujen huonon menekin takia jo elokuussa.

Taustalla on lisäksi se, että viime vuosien sääolot ovat suosineet saksekkaiden lisääntymistä. Poikasten kehittyminen pyyntikokoisiksi kestää täpläravulla yleensä 3-4 vuotta ja jokiravulla pari vuotta pidempään.

Millainen rapuvuodesta on tulossa ensi vuonna, on Erkamon mielestä vielä vaikea ennakoida. Tilanne selkiintyy syksymmällä, kun RKTL:n eri puolilla maata olevien kirjanpitoravustajien saaliit on saatu analysoitua kattavasti.

Koska hellekesän ansiosta vedet ovat olleet lämpimiä, se merkitsee ainakin sitä, että heinäkuussa syntyneistä poikasista syntyy vahva vuosiluokka.

"Veden lämpötilan ollessa korkea, poikasten kasvu on nopeaa ja myös niiden kriittiset vaiheet menevät nopeammin ohi kuin viileinä kesinä. Ja mitä kookkaimmiksi ne ehtivät syksyn kuluessa kasvaa, sitä paremmin ne selviävät talvestakin."

Pohjois-Suomessa rapuja elää eniten Pohjanlahteen laskevissa joissa ja lähinnä Kainuun joissa.

Erkamon mukaan kantojen riesana olevaa rapuruttoa on viime vuoden tapaan esiintynyt Kemijoen ja Kuhmon Pajakkajoen jokiravuissa. Ainakin Kemijoessa Pohjois-Amerikasta peräisin olevan täpläravun kantama tauti on levinnyt laajemmalle.

Rapuruton torjumiseksi viranomaiset ovat kieltäneet täpläravun istutukset, eikä lajia tulisi Erkamon mukaan muutenkaan suosia pohjoisessa.

"Viileämmässä ilmastossa jokiravulla on tutkimustulosten mukaan täplärapua paremmat menestymismahdollisuudet. Täplärapua ei pitäisi tieten tahtoen levittää, jotta jokirapukannat eivät joutuisi uhatuiksi."

Koko maassa rapuruttotapauksia on vuosittain 10-15. Lämpimät vedet edistävät taudin leviämistä.

Onko sinulla aiheesta lisätietoa?

13222 Lähetä

Mainos
Ads by Google
Mainos
Mainos
Mainos
Uusimmat | Kotimaa Down Up
Mainos

Terve24 Blogit

Blogeihin
Mainos
stats-image
Takaisin ylös