RKTL:n tutkijan
Pohjois-Suomessa esiintyy enimmäkseen jokirapua, joita on myös saatu saaliiksi odotetusti.
Hyvä rapuvuosi on osittain seurausta siitä, että viime vuonna pyyntikokoisia rapuja jäi vesiin paljon, kun monet ravustajat nostivat mertansa kuiville rapujen huonon menekin takia jo elokuussa.
Taustalla on lisäksi se, että viime vuosien sääolot ovat suosineet saksekkaiden lisääntymistä. Poikasten kehittyminen pyyntikokoisiksi kestää täpläravulla yleensä 3-4 vuotta ja jokiravulla pari vuotta pidempään.
Koska hellekesän ansiosta vedet ovat olleet lämpimiä, se merkitsee ainakin sitä, että heinäkuussa syntyneistä poikasista syntyy vahva vuosiluokka.
"Veden lämpötilan ollessa korkea, poikasten kasvu on nopeaa ja myös niiden kriittiset vaiheet menevät nopeammin ohi kuin viileinä kesinä. Ja mitä kookkaimmiksi ne ehtivät syksyn kuluessa kasvaa, sitä paremmin ne selviävät talvestakin."
Pohjois-Suomessa rapuja elää eniten Pohjanlahteen laskevissa joissa ja lähinnä Kainuun joissa.
Rapuruton torjumiseksi viranomaiset ovat kieltäneet täpläravun istutukset, eikä lajia tulisi Erkamon mukaan muutenkaan suosia pohjoisessa.
"Viileämmässä ilmastossa jokiravulla on tutkimustulosten mukaan täplärapua paremmat menestymismahdollisuudet. Täplärapua ei pitäisi tieten tahtoen levittää, jotta jokirapukannat eivät joutuisi uhatuiksi."
Koko maassa rapuruttotapauksia on vuosittain 10-15. Lämpimät vedet edistävät taudin leviämistä.

Kommentoi