Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) perustelee Jukka Juustin valintaa puolustusministeriön kansliapäälliköksi sillä, että Juustilla on erityistä teknologia- ja materiaaliosaamista, joita nykytilanteessa tarvitaan.
Juustilla on parhaimmat valmiudet ohjata tulevia historiallisen suuria materiaalihankintoja, Niinistö sanoi viitaten muun muassa ilma- ja merivoimien tuleviin miljardiluokan hävittäjä- ja alushankintoihin.
Niinistön mukaan Juustissa yhdistyvät tarvittava sotilas- ja siviiliosaaminen.
- Sillä, että Jukka Juusti nimitettiin kansliapäällikön virkaan, ei ollut mitään tekemistä puoluepolitiikan kanssa, Niinistö painotti tiedotustilaisuudessaan.
Valtioneuvosto ilmoitti aiemmin tänään, että se on nimittänyt ministeriön uudeksi kansliapäälliköksi Juustin, joka oli Niinistön ehdokas nykyisen kansliapäällikön Arto Rädyn tilalle. Juusti on työskennellyt puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikkönä.
Räty olisi ollut halukas jatkamaan tehtävässä, minkä takia hallituskumppanit kyseenalaistivat Niinistön esityksen. Kansliapäällikkönimitys jäi kaksi viikkoa sitten pöydälle kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin (kok.) vaatimuksesta.
Laki ei vaadi vaikenemaan keskeneräisistä asioista
Ministeri Niinistö olisi halutessaan voinut kommentoida puolustusministeriön kiisteltyä kansliapäällikkönimitystä jo etukäteen.
Toisin kuin Niinistö tänään sanoi, keskeneräisen nimitysasian julkinen käsittely kuului kokonaan ministerin omaan harkintavaltaan. Laki ei sitä olisi estänyt, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.
Mäenpään mukaan keskusteluun osallistuminen olisi ollut jopa suotavaa, koska julkisuuslakia on tarkoitus tulkita julkisuutta laajentavasti eikä kaventavasti ja nimityksestä käytiin kovaa keskustelua.
- Asiassa oli iso julkisuusintressi, professori katsoo.
Nimityksen jälkeen ministeri Niinistö perusteli valintaansa ja aiempaa vaikenemistaan tiedotustilaisuudessa.
- Keskeneräisiä hallinnon asioita ei yksinkertaisesti Suomessa voi julkisuuteen yksityiskohtaisesti kommentoida, Niinistö sanoi.
- Tämän vuoksi puolustusministeri ja puolustusministeriö ovat voineet antaa tietoja keskeneräisistä asioista vain hyvin rajoitetusti. Tätä ei ole julkisuudessa oikein pystytty, vai onko sitä yleensä haluttukaan ymmärtää. Toivon kuitenkin, että tämän jälkeen asia paremmin ymmärretään ja myös kansalaisille kerrotaan.
Ei-julkinen vai salassapidettävä?
Nimitykset perusteluineen tulevat julkisiksi, kun päätös on tehty. Asiakirjat tulkitaan valmiiksi vasta silloin, eikä ratkaisusta tarvitse sitä ennen kertoa julkisuudessa. Tämä ei siis kuitenkaan velvoita asiasta päättävää ministeriä vaikenemaan. Salassa on pidettävä vain se, minkä laki asiasisällön perusteella määrää salaiseksi.
Julkisuuslaissa on myös oma pykälänsä siitä, että viranomaisten on tietyin edellytyksin annettava tietoa keskeneräistenkin asioiden vaihtoehdoista. Ennen nykyistä julkisuuslakia eli vuoteen 1999 asti asiat eivät olleet julkisia kesken valmistelun.
