Kotimaa

Mainos

Puo­lus­tus­mi­nis­te­ri: Sodanajan joukkojen koko kasvaa, perinteisen sodan uhka palannut

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) sanoi, että kansallisesta puolustuksesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. KUVA: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia
Kotimaa 16.2.2017 13:32 | Päivitetty 16.2.2017 14:21
STT, Kaleva

Suomen sotilaallisen valmiuden parantamiseen on tulossa lisää rahaa vuosittain 55 miljoona euroa ensi vuodesta alkaen. Lisäksi koko maan puolustuskykyä aiotaan parantaa.

Puolustusvoimien materiaali-investointirahoitusta ollaan myös lisäämässä. Tänä vuonna korotus on 80 miljoonaa euroa, ja se nousee asteittain 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä.

Luvut tulevat ilmi hallituksen tuoreesta puolustusselonteosta.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Suomen toimintaympäristö ja geostrateginen asema ovat muuttuneet. 

– Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut takaisin uhkavalikkoon, Niinistö kommentoi.

Suomen sodanajan joukkojen kokoa on tarkoitus kasvattaa 20 prosentilla. Sen jälkeen vahvuus on 280 000 sotilasta.

Selonteon mukaan puolustusjärjestelmää kehitetään niin, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu käytännön esteitä. Kahdenvälinen yhteistyö Ruotsin kanssa on erityisasemassa.

- Emme kuitenkaan laske sen varaan, että saisimme kriisitilanteessa Ruotsilta apua, Niinistö huomautti tiedotustilaisuudessa.

"Laaja yhteisymmärrys"

Jussi Niinistö totesi, että kansallisen puolustuksen huolehtimisesta vallitsee nyt harvinaisen laaja yhteisymmärrys. Niinistön mukaan sekä hallitus- että oppositiopuolueet ovat muun muassa sitä mieltä, että Hornetit täytyy korvata täysimääräisesti uusilla hävittäjillä.

– Laivue- ja hävittäjähankinnat ovat mittavia investointeja, mutta niistä ei voi turvallisuuden nimissä tinkiä. Yksityiskohtaiset rahoituspäätökset tehdään osana julkista taloutta.

Hornetit poistuvat ilmavoimien käytöstä 2020-luvun loppupuolella. Hävittäjiin liittyvät hankinnat ajoittuvat vuosille 2019–2030.

"Venäjä ei ole välitön uhka"

Sodan uhka -puheistaan huolimatta puolustusministeri on sitä mieltä, että esimerkiksi Venäjä ei ole välitön sotilaallinen uhka Suomelle. Niinistö totesi, että Suomella ja Venäjällä on hyvä kahdenvälinen dialogi Ukrainan tilanteesta huolimatta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi, että Suomen puolustusyhteistyö nojaa jatkossakin kahdenkeskiseen yhteistyöhön. Tärkeimpiä kumppaneita Suomelle ovat Ruotsi ja Yhdysvallat.

Orpon mukaan Suomi on vahvasti mukana myös EU:n sisäisessä puolustusyhteistyössä. Hän totesi, että EU:n sisällä yhteistyö on vahvistumaan päin.

Hallitus julkaisi uuden puolustusselonteon torstaina iltapäivällä. Orpon mukaan puolustusselonteossa on otettu huomioon myös nykyaikaiset uhat. Selonteko linjaa Suomen puolustuspolitiikkaa vähintään vuosikymmeneksi eteenpäin.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (81)

Jokainen järkevä ja omilla aivoillaan ajatteleva tietää mistä se uhka on nyt tulossa, se tulee hallitsemattomasta maahanmuutosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjälle ovat valloittajina pyrkineet niin mongoli- ja tataarivalloittajat, puolalaiset, Napoleonin Ranska kuin Hitlerin Saksakin. Venäjän geopolitiikkaa ei voikaan ymmärtää ottamatta huomioon venäläisten huolta uusista valloitusretkistä.

Venäjä on pohjimmiltaan mahdollisuus sekä Suomelle että koko Euroopalle. Tästä kertoo jo se, että maa on ollut Suomen ulkomaankaupan tärkeimpiä vientimaita. Venäjällä ja Euroopan mailla on luonnollisia synergiaetuja, sillä Euroopan maat tarvitsevat Venäjän luonnonvaroja ja Venäjä tarvitsee Euroopan maiden inhimillistä pääomaa kehittääkseen omaa osin heikosti kehittynyttä yhteiskuntaansa.
Gorbatšovin ja Jeltsinin valtakausien sekasorron aikana kansa alkoi kaivata uudelleen vakautta ja vahvaa johtajaa. Uuden Venäjän imperiumin kantavaksi voimaksi tuli vahva johtajuus, jonka haluttiin pohjautuvan lakiin. Uuden johtajuuden ilmentymänä on ollut presidentti Vladimir Putin. Venäjän uusi autoritäärisempi suunta on kerännyt kritiikkiä länsimailta ja ihmisoikeusjärjestöiltä. Autoritäärinen hallintotapa ja kasvaneet geopoliittiset erimielisyydet ovat saattaneet Venäjän ja länsimaiden suhteet kylmän sodan partaalle. Ukrainan kriisi on vauhdittanut Venäjän irtiottoa Euroopasta ja saanut sen suuntaamaan katseensa itään, koska länsimaat ovat pyrkineet eristämään Venäjän esimerkiksi kauppapakotteiden avulla.

Venäjän yhteistyö Kiinan kanssa onkin ollut kasvamaan päin, sillä Venäjä ja Kiina ovat myös molemmat jäseniä niin nousevien talousmaiden yhteenliittymässä BRICSissä kuin Euraasian alueella poliittista, taloudellista ja sotilaallista yhteistyötä tekevässä Shanghain yhteistyöjärjestössä (SCO). Ranskalaisen Arnaud Leclerqin mukaan Venäjän ja Kiinan voidaan katsoa olevan liittoutuneita pyrkimyksissään vastustaa länsimaiden hegemoniapyrkimyksiä. Venäjän energiapolitiikan kannalta Kiina on myös strateginen vaihtoehto lännelle, kun se tarjoaa valtavat markkinat Venäjän kaasun ja öljyn viennille. Tämä antaa poliittista painetta Euroopan maille, joista useat ovat riippuvaisia Venäjän vientienergiasta.
Venäjän salarakkaat Euroopassa mm. Saksan vaihtoehto Euroopan unionille ja Natolle on yhteistyö Venäjän kanssa.

Suomen tai Euroopan ei kuitenkaan pidä sortua sinisilmäisyyteen. Suurvaltapolitiikan raadollisuus ei ole kadonnut vuosisatojen aikana mihinkään. Sen vuoksi vain riittävä voima ja siten sotilaallisen voimankäytön tekeminen riittävän epämieluisaksi vaihtoehdoksi takaa, että Euroopan ja Venäjän välisten suhteiden imperialismin haave on mahdollista taltuttaa.
Euroopan ja Venäjän välinen yhteistyö on joka tapauksessa välttämätöntä. Muuten niiden molempien maailmanlaajuinen vaikutusvalta jatkaa laskuaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

poliitikkojen ja kansan asepelko, jonka Halosen propagandakoneisto iskosti ihmisten mieliin Jokelan ja Kauhajoen joukkomurhien avulla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tekee vakuuttavaa jälkeä ministerinä, ei nämä kaikki ole pelkästään hänen ansioata, mutta on hän ajamassa näitä asioita: ei kaksoiskansalaisia puolustusvoimien merkittäviin pesteihin, jonkun näköiset jalkaväki miinat takaisin, sekä uudempana juttuna kodinturvajoukot, eli aktiiviset reserviläiset otetaan oikeasti mukaan ja heistä tulee tehokkaat joukot. Edellisen ruotsalaisen kalvosinnappi ministerin aikaan vapaaehtoiset reserviläiset työnnettiin käytännössä aivan sivuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjääkö vastaan ollaan sotimassa uudestaan. Viime ottelu hävittiin, vaikka saatiin mielestämme jonkinlainen torjunta voitto. Venäjän armeija on nykyään yksi maailman vahvimmista, panssari voimien osalta ykkönen ja lentojoukot mitaleilla ja ydinase valtio.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pistääpähän tuo Ukrainakin ydinasevaltiolle kampoihin vaikka on meitä heikommat asevoimat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykytilanteessa ei varmaan mietittäs lakkautetaanko hiukkavaaran kasarmi ja kaupungin kassu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka se lausuikaan, että " Väärä analyysi johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin."...?

Sodan uhka Euroopassa on todellakin kasvanut, siitä moni on yhtä mieltä. Myös siitä ollaan laajalti yhtä mieltä, että uhkana on Venäjän sotilaallinen hyökkäys.... Syyllinen on siis löydetty, ja se on Putinin Venäjä. Mutta mihin tämä uhka kohdentuu, siinä kohtaa analyysit ja johtopäätökset hajaantuvat.

Putin on joskus lausunut, että Neuvostoliiton hajoaminen oli geopoliittinen katastrofi. Paljon muutakin hän on tähän liittyen lausunut. Näistä lausunnoista ja tehdyistä toimista päätellen voisi vetää johtopäätöksen, että Putin on ryhtynyt palauttamaan kadonnutta Neuvostoliiton mahtia ja sen etupiiriä. Voisi lisäksi helpostikin päätellä, että projektin nimi oli alun perin Euraasian Unioni.

Kuten nyt tiedämme, niin Euraasian Unioni ei tullut jäädäkseen, vaan niin sanotusti jäi tullakseen. Käännekohta oli Kiovan Maidan-aukion tapahtumat, jotka johtivat Ukrainan vallankumoukseen. Ilman Ukrainaa - väestöltään kolmasosa Venäjästä - ei Neuvostoliiton mahtia voi uskottavasti palauttaa Euroopassa. Ukrainan vastahanka patoaakin geopsykologisella tasolla Venäjän mahdin koko itäisessä Euroopassa. Tästä tuli avoin haava Putinin haavemaailmaan, ja seurauksena - primitiivireaktiona - oli Krimin ja Itä-Ukrainan miehitys. Paljastavinta oli kuitenkin Putinin aikomus pakottaa Ukraina muuttumaan löyhäksi liittovaltioksi, joka olisi jatkossa helppo hajottaa ja näin palauttaa Venäjän etupiiriin. Tämäkin yritys meni kiville, ja Putin-setä oli nyt entistäkin vihaisempi.

On loogista ennustaa, että seuraava Putinin kohde on Valko-Venäjä. Mitä siellä sitten tapahtuu on todella vaikea ennustaa. Ilman voimakasta vastarintaa ei Neuvostoliiton jälkeistä, eurooppalaistunutta Valko-Venäjää kuitenkaan voi liittää Putinin imperiumin osaksi. Katse on syytä kääntää nyt sinne, ei esim. Baltiaan tai Suomeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yleinen asevelvollisuus lakkautettiin Länsi-Euroopassa kylmänsodan jälkeen lähes tyystin. Saksan asevoimissa oli Neuvostoliiton ollessa voimissaan liki puoli miljoonaa miestä nyt 185 000. 2004 USA päätti kotiuttaa 10 vuoden aikana 60 - 70 000 sotilasta Euroopassa. 2012 Obama ilmoitti, että Euroopasta vedetään jäljellejääneestä 40000:ta vielä 7 000 jenkkisotilasta. Ettei vaan olisi käynyt niin, että NATOn ja USAn ”uhan” pienentyminen houkutti Venäjän miehittämään Krimin ja käynnistämään Ukrainaoperaation. Alkuvuodesta 2015 kerrottiin kuinka Venäjän uhka on saanut USA:n sotilasjohdon kääntämään huomionsa takaisin Eurooppaan tarkistavansa suunnitelmia joukkojen vetämisestä. Venäjä on muuten puolustusliitto Naton rauhankumppani vuodesta 1994 joten olisiko sittenkin sudanuhan lisääntymisessä kyse Venäjän haikailusta suurvalta-aseman perään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen vihollinen tulee Suomen sisältä päin lisääntyvän ja hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naulan kantaan - sota tulee kansan ja hallituksen välille ainuastaan kun riistävät meiltä kaiken!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ns. perinteinen sota ei ole koskaan uhkavalikosta poistunutkaan. On naiivia luulla nykyään olevan jonkinlainen uusi aika, jolloin kehittyneillä valtioilla ei tulisi enää sotia. Sotia on ollut aina, on tällä hetkellä(vaikkei Suomessa) ja tulee olemaan vastakin. Satsaukset puolustusvoimiin ovat tarpeellisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

pitää korjata. Miinat ja varuskunnat pitää palauttaa ja henkilökohtainen varustus pitää jakaa reserviläisille. Samalla ilmoitetaan Junckerille, että saa työntää asedirektiivinsä sinne mustaa aukkoonsa, sillä jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Päätellen joistakin Venäjämielisten trollien paheksuvista kommenteista, Suomi tekee nyt täsmälleen oikein!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hornettien korvaaminen voi pahimmassa tapauksessa heikentää hyvinvoinnin palveluita jolloin ihmisiä kuolee palvelujen puutteeseen enemmän kuin yhdessäkään tulevassa sodassa. Poliitikkojen tulisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen jossa etusijalla on ihmiset. Eikä haittaisi yhtään jos Puolustusministeri Niinistö menisi sotapelko terapiaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

niin turha on miettiä ihmisten hyvinvointia. Jos esimerkiksi sodissa ei olisi pistetty kampoihin, niin seurauksena Suomi olisi palautettu Stalinin toiveen mukaan Neuvostoliittoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tai Niinistö menis itte ottamaan kuulaa vastaan - kiva huudella punkkerista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (81)
Mainos
Mainos
Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Niinistön lausunnot Halla-Ahosta

287 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Niinistön lausunnot Halla-Ahosta

Nyt kun nousi pinnalle tämä, kun Halla-aho oli jakanut Turun sanomien uutisointia arvostelevan artikkelin, niin tulikin ... Lue lisää...
ajatellen

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.8.

Naapurit

22.8.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image