Kotimaa

Mainos

Puna-armeijan kuoron lentoturmassa saattoi olla kyse hyvin tutusta virheestä

Tu-154 -kone hajosi täysin törmätessään merenpintaan, mutta tutkijoiden työtä helpotti se, että turma tapahtui aivan rannikolla. KUVA: YEVGENY REUTOV
Kotimaa 1.6.2017 16:51
Mikko Pulliainen

Viime vuoden joulupäivänä tapahtunut venäläiskoneen mereensyöksy näyttää johtuneen ilmiöstä, joka tunnetaan ilmailussa hyvin, mutta joka edelleen yllättää lentäjät välillä tuhoisin seurauksin.

Yhteensä 92 henkeä sai surmansa, kun Venäjän puolustusministeriön Tupolev 154 -lentokone syöksyi Mustaanmereen heti noustuaan Sotshin lentoasemalta aikaisin aamulla 25.12.

Syyrian Latakiaan matkalla olleessa koneessa matkusti 64 maailmankuulun Puna-armeijan kuoron jäsentä, jotka olivat menossa esiintymään Syyriaan sijoitetuille venäläisjoukoille.

Turman syyksi spekuloitiin alussa esimerkiksi terrori-iskua.

Venäläisten onnettomuustutkijoiden tiistaina julkistamien tutkimusten mukaan tapahtumassa ei kuitenkaan ole havaittu minkäänlaista vilunkipeliä saati selkeää teknistä syytä. Tutkijat päätyivät siihen, että turma on voinut johtua lentäjän virheestä:

– Syynä saattoi olla lentäjän asentotajun katoaminen, mikä johti virheellisiin ohjausliikkeisiin, tutkijat totesivat.

Asentotajun katoaminen tarkoittaa – mutkia rohkeasti oikoen – tilannetta, jossa lentäjä joutuu lentämään konettaan huonon näkyvyyden tai pimeyden vallitessa, mikä taas johtaa tasapainoaistin sekoamiseen.

Korvassa sijaitseva tasapainoelin aistii koneen liikkeet ja asennonmuutokset, mutta näköaistin perusteella koneen ohjaamo on paikallaan.

Tämä aiheuttaa harha-aistimuksia, ja koska lentäjä ei näe horisontin asentoa, joutuu hän luottamaan koneen mittareihin.

Vaikka erityisesti modernien lentokoneiden kuvaruutunäytöt kertovat koneen asento- ja sijaintitiedot erittäin tarkasti ja selkeästi, joskus harha-aistimukset käyvät niin voimakkaiksi, että lentäjä ei usko mittareihin, vaan alkaa ohjata konettaan ties minkälaiseen asentoon.

Kone voi esimerkiksi riistäytyä aivan käsistä tai laskeutua maahan, vaikka lentäjä kuvittelee koneen nousevan.

Ilmiö on lentoturvallisuudessa tuttu, ja se on aiheuttanut rutkasti onnettomuuksia. Esimerkiksi Kontiolahdella sattui marraskuussa 2012 yhden ihmishengen vaatinut lento-onnettomuus, jossa Cessna 206 -tyyppinen pienkone törmäsi maahan ja tuhoutui.

Koneen ohjaaja oli ilmeisesti kiireen painamana lähtenyt lentoon Joensuun lentoasemalta kehnossa säässä.

Pian lentoonlähdön jälkeen kone lensi lumikuuroon, jolloin lentäjä todennäköisesti menetti asentotajunsa. Tutkijalautakunnan mukaan on tosin myös mahdollista, että turma on aiheutunut siipien jäätymisestä.

Erityisen paha tilanne on vain näkölentokoulutuksen saanella lentäjällä, joka lentää vahingossa pilveen. Joidenkin arvioiden mukaan tällaisella pilotilla on aikaa vain noin 45 sekuntia kunnes kone lähtee käsistä.

Asentotaju voi mennä myös koulutetuilta ammattilentäjiltä, jotka lentävät modernia matkustajakonetta. Näin kävi esimerkiksi Ethiopian Airlinesin Boeing 737:lle Beirutin edustalla talvella 2010.

Asentotajun menetys oli myötävaikuttava tekijä tilanteelle, jossa 90 henkeä sai surmansa. Pääpiirteittäin tilanne oli hyvin samanlainen kuin joulukuinen Tupolev-turma: molemmissa tapauksissa kone oli juuri noussut ilmaan, ja muutamassa minuutissa molemmat putosivat mereen.

Tässä videossa esitellään hävittäjäkoneen HUD-näyttökameran (heads up display) kuvaa asentotajun menetyksestä. Kuten ääninauhalta kuuluu, lentäjää käsketään siirtämään katseensa koneen perinteisiin mittareihin, joiden avulla hän saakin koneensa vakautettua. Sitä ennen liikehdintä on kuitenkin hyvin rajua.

Venäläisessä mediassa kiertää valokuvia tutkijalautakunnan laatimista varsinaisista dokumenteista. Niiden oikeellisuudesta on toki mahdotonta mennä takuuseen.

Näiden epävirallisten tietojen mukaan koneen lentoonlähdössä nousun ensimmäiset noin 20 sekuntia sujuivat jokseenkin normaalisti, kunnes kapteeni alkoi työntää ohjaussauvaa eteenpäin ja nokka painui alas.

Samalla, kun koneen varoitusjärjestelmät hälyttivät vaarallisen matalasta lentokorkeudesta, kapteeni vetäisi koneen jyrkkään kaartoon, jolloin lentokone vajosi entisestään.

Tupolev syöksyi mereen vasemmalle kallistuneena vain 73 sekuntia siitä, kun kone aloitti lähtökiitonsa.

Lisäksi kapteenin sanotaan käyttäneen runsaasti kirosanoja sekä kommunikoimaan ja toimimaan muutenkin vakiomenetelmien vastaisesti. Esimerkiksi koneen laipat otettiin sisään noin 160 metrin korkeudessa, kun ennen lentoonlähtöä korkeudeksi oli sovittu 500 metriä.

Venäläisten medialähteiden mukaan lentomiehistö oli turmaa edeltävänä aikana suorittanut paljon lentoja, mikä olisi johtanut voimakkaaseen väsymystilaan.

Kuten aina, epävirallisiin tietoihin tulee suhtautua varauksella, ja koska kyseessä ovat venäläiset tiedotusvälineet, myös virallisten uutislähteiden kanssa pitää joutua käyttämään tavallista tiukempaa harkintaa.

Toisaalta edelläkuvatut tapahtumat sekä lentokoneen väitetty käyttäytyminen ja suoritusarvot vaikuttavat sinänsä aivan loogisilta, mikäli niitä verrataan aiempiin spatial disorientation -lentoturmiin.

MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (21)

Esitetty pilotin virhe pitää täysin paikkansa. Ilmiö on tunnettu katkerasti jo "Battle of Britain" ajoilta jolloin varsinkin nuoria spitfirepilotteja syöksyi yölennoilla mereen. Onnettomuuksia tutkittiin tarkoin, ja loppupäätelmäksi muodostui etteivät mereen syöksyneet kaverit uskoneet koneen mittareihin, vaan luottivat perstuntumaan ohjailussaan. Ilmiö on todettavissa vieläkin mittarilentokoulutuksessa, jopa huippu simulaattoreilla lennettäessä. Mittareihin pitää luottaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Esitetty pilotin virhe ei taatusti pidä paikkaansa. Ei ole yksinkertaisempia mittareita pilvilentoon kuin luotettavimmat asennon yksinkertoinen ns kuula ja kaarto ja kallistusmittari (keinohorisontti, sähkötoiminen hyrrä) eikä ne voi edes jäätyä. Tu-154 : ssä on nekin mittaritaulussa. Nopeusmittari ja variometri voivat jäätyä ja antaa virheellisen näytön. Tapauksessa on ollut kysymys jäätymisestä niin siivissä kuin pitot-putkistossakin. Siiven ja ohjauspintojen jäätäminen aiheuttaa koneeseen tilan jolloin se ei ehkä lähde "lentoon" vaan kyntään. Painetta osoittavien mittaristojen osoituksen häviäminen jäätymällä voi aiheuttaa jyrkän liukukulman osoituksen ja syksyn. Pitot-putkissa on normaalisti lämmitys ja se toimiessaan estää jäätämisen niissä. Pilvilennon perusmittaristo oli myös alkeellisissa -60-luvun purjelentokoneissakin ja niillä pysyttiin pilvinostoissa ihan hyvin . Miksi ei Aeroflotin entiset sotilaspilotit osaisi niitä käyttää. Jäätämiselle nekään ei tietenkään voi mitään tai laitevioille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No ei varmaan ole pluskelillä tuolla korkeudella tupo jäätynyt, älä nyt viitsi selittää, ei tuo tupolev sentään mikään lada ole joka jäätyy jopa tropiikissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luitko jutun? Tapahtuma-aika oli 25.12.,siis keski talvi. Lunta satoi ja jäätä oli Krekassa ja Turkissakin. Luepas sääoppia niin tiedät ; jos maassa on muutama plussaa niin kilometrissä on jo pakkasella. Itse olen lentänyt suomalaisessa juhannuksessa n 1,5 km korossa ja kuivaa lunta satoi pilvestä. Maahan se tippui vetenä ja siinä välillä se on nuoskaa lunta. Olet ihan oikeassa Ladan suhteen mutta koskee myös muitakin kaasutin autoja. Sopiva ilman kosteus ja ulkolämpötila aiheuttaa kaasarin jäätymisen pitkästi plussalla. Kupla volkkarissa se oli hyvin yleinen ilmiä ja meno rupesi hyytymään kun ilma ei kulkenut kaasarin kurkun läpi. Lentokoneen innoilla on erilaisia painealueita eikä se muuten lentäisikään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun ei ollut pakkasta tuolla onnettomuuden sattuessa, eli alahan lukea vaan ihan itse sääoppia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen ennenkin ihmetellyt että eikö sinne ohjaamoon voitaisi laittaa jotain yksinkertaista laitetta joka aina kertoisi varmuudella missä asennossa kone on? Näin jos lentäjä olisi epävarma hän voisi aina tarkistaa asennon siitä. Gyroskooppien yms. kanssa kun tuntuu toisinaan olevan vaikeuksia ja toisinaan lentäjät kuvittelevat ihan mitä sattuu. Nopeasti ilmassa liikkuvassa koneessa oma suuntataju voi helposti kadota.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siellä on koppi täynnä yksinkertaisia laitteita, jotka kertovat varmuudella koneen asennon. Ongelma syntyy siitä, että lentäjä uskoo mielummin omaa perstuntumaansa mittarien sijaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siellähän on keinohorisontti juuri tuota tarkoitusta varten. Ja gyroskooppi on yksinkertaisin laite, jolla sen voi toteuttaa. Keinohorisontit ovat myös hyvin luotettavia ja vikaantumistilanteiden varalta niitä on koneessa aina useampia. Nestepintaan yms. perustuvia laitteita ei lentokoneessa voi käyttää, koska ne eivät toimisi liikkuvassa koneessa oikein vaan näyttäisivät, mitä sattuu.

Artikkelin perusteella tässä tapauksessa ongelma ei kuitenkaan ole ollut tekniikassa, vaan ihmisen psykologiassa ja fysiologiassa: kun oma tasapainoaisti kertoo yhtä ja mittari toista, on helppo harhautua luottamaan omaan tasapainoaistiinsa. Asiaa on tutkittu paljon, ja tämänkaltaisia onnettomuuksia on saatu vähennettyä mutta valitettavasti ei täysin estettyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Syynä saattoi olla lentäjän asentotajun katoaminen, mikä johti virheellisiin ohjausliikkeisiin, tutkijat totesivat."
Tuo saattaa olla se kaikkein yleisin lento-onnettomuuden syy kautta aikojen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko Pulliainen kovinkin tietävä lentämisestä? Käsitän kyllä hänen jenkkitrollauksensa, mutta en tiennyt että pulliainen ei usko muiden instanssien tutkimuksiin kuin vain jenkkien? Ne jenkithän onkin aika päteviä, onhan se nähty monessa sotatkonetilanteessa, sotahulluthan on parhaimpia tietäjiä ja tutkijoita???? Hah.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En tiedä, pyrkiikö nimimerkki asialliseen keskusteluun, mutta vähintäänkin sivustaseuraajille sanoisin, että minusta on perusteltua olettaa, että Venäjän ilmavoimien toiminnasta raportoiva Venäjän valtion media saattaa olla hieman puolueellinen. Siviilipuolen tutkinnat vaikuttavat sinänsä asiallisilta, kuten myös Yhdysvaltain sekä hyvin monen muun maan vastaavat toimet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitää olla aika naivi jos ajattelee etteivät myös yhdysvaltalaiset tiedotusvälineet ole puolueellisia. Tämä on nähty niin moneen kertaan, että niihin pitää aina suhtautua varauksella, kuten Venäläisiinkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Useasti olen lennellyt pilvessä, eikä keinohorisontista tietoakaan ja on meinaan helppoa ja mukavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keinohorisontteja on ainakin kahdenlaisia eri tavalla toimivia. Venäjällä on käytetty erilaista kuin länsi-koneissa.

Näin kertoili tv ohjelma National Geographicsin kanavalla

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan totta, en kyllä ihan ensimmäisenä lähtisi peesaamaan yhtäkään tv ohjelmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (21)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ei varoituksia.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Uusi alkoholilaki lisää juomista?

103 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Palvelusetelit tukemaan eläkeläisten hyvinvointia

sivutit jälleen kerran "Typykän mainitseman ongelman. Suomessa tuetaan työikäisiä liikaa, jopa niin, ettei heidän kannat... Lue lisää...
Hienosti

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image