Kotimaa

Pu­he­te­ra­peu­tit: Liian moni lapsi jää ilman puheterapiaa

Lasten kielellisiin vaikeuksiin voidaan parhaiten vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja mahdollisimman varhain. Kuvituskuva. KUVA: Jukka-Pekka Moilanen
Kotimaa 16.10.2017 18:00
Silja Aitoaho

Suuressa osassa Suomen kuntia puheterapian tarpeessa olevat lapset eivät saa kielelliseen kehitykseensä riittävästi puheterapeutin tukea, arvioi Suomen Puheterapeuttiliitto.

Tämä johtuu liiton mukaan puheterapiapalveluiden liian vähäisestä saatavuudesta.

- Alueellisia eroja on paljon, mutta parhaiten resursoiduillakin alueilla kuntoutus on usein liian harvajaksoista tai se joudutaan lopettamaan, vaikka edellytyksiä kuntoutumiseen ja tarvetta kuntoutukselle vielä olisi, liiton toiminnanjohtaja Heta Piirto sanoo.

Liiton mukaan puheterapeutteja koulutetaan Suomessa tällä hetkellä liian vähän.

- Arvioimme mukaan koulutusmäärämme tulisi jopa kaksinkertaistaa yliopistojen koulutusohjelmissa, jotta kaiken ikäisten kansalaisten palveluntarve voitaisiin turvata, Piirto sanoo.

Piirto arvioi, että nykyisin sekä vanhempien että terveydenhuollon henkilökunnan tietoisuus lasten kielellisistä taidoista on lisääntynyt, ja palvelujen piiriin osataan hakeutua ja ohjata aiempaa varhemmin.

- Tämä on positiivista kehitystä, sillä kielellisiin vaikeuksiin voidaan parhaiten vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja mahdollisimman varhain.


Alueelliset erot puheterapiaan pääsyssä ovat tuttu ilmiö myös Oulun yliopiston logopedian professorille ja Oulun yliopiston Lapsenkielen tutkimuskeskuksen johtajana toimivalle Sari Kunnarille.

Kunnarin mukaan puheterapeuteille ohjautuu tällä hetkellä yhä enemmän lapsia, vaikka tieteellistä näyttöä siitä, että kielelliset vaikeudet olisivat lisääntyneet, ei ole.

Ilmiö voi hänen mukaansa johtua siitä, että sekä vanhemmat että neuvoloiden henkilökunta ovat aiempaa tietoisempia kielellisten vaikeuksien olemassaolosta.

- Toisaalta on myös esitetty, että vanhempien ja lasten välinen, kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on vähentynyt tässä digitalisoituvassa yhteiskunnassa, mikä osaltaan voi myötävaikuttaa kielellisten vaikeuksien esiintymiseen. Tästä ei ole kuitenkaan vielä vahvaa tieteellistä näyttöä, Kunnari korostaa.

Lapsenkielen tutkimuskeskuksessa onkin parhaillaan alkamassa tutkimushanke, jossa selvitetään puheterapeuttisen kuntoutuksen saatavuutta, alueellisia eroja ja kuntoutuksen vaikuttavuutta.

MAINOS

Kommentoi

Mitään puheterapiaa tarvita! Kunhan sometusvalineet on kunnossa ja akussa latausta niin kommunikaatio toimii! Puhumatta paras!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ne opi edes puhumaan kun keskustelvat vain älypuhelimen näytön kautta tekstaillen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kun lapsen puheen kehityksen viivästymään puututaan aikaisin.tällöin vältetään kouluvaikeudet.koulussa oppimisen tahti on kovaa ja nopeaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt kannattaa asiasta enemmän tietämättömien tiedostaa, että ei se puheterapia ole pelkästään R ja S "vikaisille". Sen kautta hoidetaan paljon muutakin, kuten kongitiivista- ja assosiaatiokuntoutusta, jopa hienomotoriikkaa ja ala on laaja. Hoitoon pääsemisen vaikeudesta on kokemusta oman lapsen kohdalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotkut haluavat olla korjaamatta lapsen puhevikoja, koska ne "ovat osa lasta". Tällaisella lapsella saattaa kuitenkina ikuisiällä olla suuria itsetunto-ongelmia asian suhteen. Pahimmassa tapauksessa ihminen häpeää erilaista puhetaan niin, että se eristää hänet sosiaalisista suhteista tai esim. hakeutumasta sellaiseen ammattiin, jossa joutuu paljon puhumaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyky yhteiskunnassa puhevika on paljon pahempi asia kuin esim. kehitysvamma tai mielisairaus!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minua aikoinaan, n. 40 vuotta sitten, opetettiin sanomaa R-kirjainta vuosia ala-asteella. Ilman tulosta.

Vasta äskettäin sain tietää että minua opetettiin ihan päin mäntyä. Ei niillä neuvoilla R-kirjainta koskaan olisi voinut oppia sanomaan. Enkä minä oppinut. OIen itse oppinut sanomaan R-kirjaimen, mutta se ei tule luonnostaan vaan joudun miettimään tarkkaan mitä kielen kanssa teen.

Monella on ikävä ennakkoluulo mikä liittyy puhevikaan. Olen senkin itse saanut kokea. Jos sinulla on puhevika niin valtaosa sinut ensimmäisen kerran tapaavista tuntemattomista ihmisistä pitää sinua jotenkin älyllisesti vajaana. Siis ihan vain sen takia ettei kielen lihaksisto toimi kuten muilla. R-vian kaltainen puhevika harvoin kertoo yhtään mitään henkilön älyllisistä lahjoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse jouduin penskana myös kulkemaan puheopetuksessa puhevian takia. Mulla on synnynnäinen s-vika ja taidettiin sitä r-kirjaintakin harjoitella. S-vian takia kiusattiin koulussa koko peruskoulun ajan, sössöksi sanottiin jne.. Nykyään s-vikaa ei edes huomaa muulloin kuin silloin, kun jos joudun puhumaan ison porukan edessä, jännitän tuollaisia tilanteita ja puhevikani kuuluu silloin selvemmin. En ole kovin puhelias uusien ihmisten keskellä,johtuen tuosta puheviasta ja pelkään,ett sössötän enempi ja annan vääränlainen ensivaikutelman itsestäni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lapsilla on puutetta myös yksilöllisestä opetuksesta, ohjauksesta ja oppimateriaaleista. Sama pätee kaikkiin terapiasektoreihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä ne kielelliset vaikeudet ovat synnynnäisiä. Oulusta valmistuneet nuoret terapeutit ovat hyviä, samoin Oysin palvelut, mutta muun terveydenhuollon ja varsinkin päiväkotihenkilökunnan osaaminen on Oulun seudulla olematonta. Henkilökunta ei osaa alkeellisiakaan tukiviittomia. Kuvitelma siitä, että lapsen puhetaito kehittyisi kun lapsi laitetaan päiväkotiin, menee pahasti pieleen. Tarvitaan terapiaa, ei päivähoitoon säilömistä. Toivoisin, että tutkimushankkeeseen voisi lähettää nimettömänä vinkkejä tulevaa tutkimusta varten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistähän lasten puhevammat johtuvat? No vanhemmat eivät ole vanhempia vaan some vetää puoleensa. Lapset laitetaan katsomaan videoita joissa puhe on vinkumista. Kaikki lähtee vanhempien läsnäolosta ja ohjauksesta. Lapsi oppii matkimalla jos hänelle puhutaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Dysfasiaa ja dyspraksiaa ei lapselle "kehity" tablettia katsomalla ja vanhempien somettamisella. Toki näiden kuntouttamisessa on tärkeää kasvokkain tapahtuva kontakti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tutkimukset kyllä osoittaa nimen omaan, että epäsosiaalinen ympäristö ei ainakaan paranna lapsen 1.) puheen oppimista 2.) sosiaalisia taitoja.

Vaikka tuota varten mitään tutkimuksia tarvita, kun käyttää tervettä maailaisjärkeä ja omia aivoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On myös paljon elimellisiä puhevikoja. Ei kaikki johdu siitä ettei vanhemmat ole puhuneet lapselle tai somesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus.Niiiin..iiin.Eikä vähyys pelkästään nähtävillä lapsen ja vanhemman välillä... vaan jo pelkästään aikuisten välillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kertokaapa sitten, miksi ennen ei ollut muuta puheterapian tarvetta kuin puheen r- tai s-korjaukset, ja nythän niitä ei edes korjata, kun kuuluvat persoonaan. Kieli köyhtyy, kun istutaan ja vain näppäillään lyhenteitä koneella tunnista toiseen. Ei pt siihen auta, kun kehitys vääjäämättä muuttaa puhetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suuri sotaharjoitus 2021

295 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kepulainen Oulu

Oikeistolaistuneen kepulaisuuden vaikutuksista valtakunnassamme toteutettuun politiikkaan kärsitään kaikkialla maassamm... Lue lisää...
vallan vaihto tarvit...

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.4.

Naapurit

24.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image