Pu­hee­nai­he: Pitääkö muun Suomen tukea Hel­sin­gin pyr­ki­myk­siä?

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa Helsingin kampanjaan saada Euroopan lääkevirasto Suomen pääkaupunkiin.

Pekka Mervolan mielestä pääkaupungin poliitikot ovat tehneet myyräntyötä Suomen sisäisten alueellistamisten estämiseksi.
Pekka Mervolan mielestä pääkaupungin poliitikot ovat tehneet myyräntyötä Suomen sisäisten alueellistamisten estämiseksi.
Kuva: Mauri Ratilainen

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa Helsingin kampanjaan saada Euroopan lääkevirasto Suomen pääkaupunkiin.

Lääkevirasto EMA lähtee Lontoosta, koska Britannia eroaa EU:sta. Helsinki on yksi 19 hakijasta uudeksi sijaintikaupungiksi. Virastossa on 900 työntekijää.

Onko sen sijoittaminen perusteltua Helsinkiin? Saadaanko viraston työntekijät muuttamaan pohjoiseen? Lääkeviraston oman selvityksen mukaan yli 70 prosenttia työntekijöistä mieluummin vaihtaisi työpaikkaa kuin lähtisi Helsinkiin töihin.

Pitääkö muun Suomen tukea Helsinkiä tässä asiassa? Jyväskylässä ilmestyvän Keskisuomalaisen päätoimittajan Pekka Mervolan mielestä EU-virastot kuuluvat Keski-Eurooppaan eikä lääkevirastoakaan tarvitse alueellistaa Helsinkiin.

Ratkaisu äänin 4-1 kyllä pitää tukea Helsingin hakemusta.

Pekka Mervolan mielestä pääkaupungin poliitikot ovat tehneet myyräntyötä Suomen sisäisten alueellistamisten estämiseksi.

– Mikään virasto tai laitos ei sovi minnekään muualle kuin Helsinkiin, vaikka sopiva paikka ja osaaminen löytyisi Jyväskylästä, Lahdesta, Kuopiosta, Oulusta, Joensuusta tai Tampereelta. Muista kaupungeista ei kuulemma löydy puolisoille töitä tai etäisyys ministeriöihin on liian pitkä. Jos pääkaupunkiseudun poliitikot ja etelän media eivät halua Suomessa alueellistamisia, ei EU:n virastojenkaan alueellistaminen Suomeen ole perusteltua. EU:n virastojen paras paikka on Keski-Euroopassa, Mervola perustelee.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on yllättänyt "vastakkainasettelun lietsomisesta".

– Olisi kummallista, jos Helsinki ei olisi hakemassa tosissaan lääkeviraston sijoittamista. Helsinki on ainoa kaupunki Suomessa, jolla voisi olla edes teoreettiset mahdollisuudet pärjätä kisassa. Erityisesti Keskisuomalaisen pääkirjoituslinja on surullinen osoitus vanhanaikaisesta ajattelusta, Kaius Niemi toteaa.

Hänen mielestään hakemisprosessi on tarpeellinen jo yksin sen takia, että Helsingin seudulla "opitaan näkemään kirkkaammin ne kehityskohteet, joita kiihtyvä kaupungistuminen ja kansainvälistyminen edellyttää koko metropolilta."

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori huomauttaa, että lääkeviraston hakijana on Suomen valtio ja Helsinki on siinä mukana.

– Kyse ei siten millään muotoa ole pelkästään Helsingin pyrkimyksistä, vaan koko Suomen Life Science -osaamisen, maineen ja tunnettuuden vahvistamisesta, Vapaavuori sanoo.

– Euroopan lääkeviraston saamisesta Suomeen hyötyisi toki Helsinki, mutta välillisesti koko maa. Tämä pätee muuhunkin kaupunkien menestymisen edellytysten vahvistamiseen. Siitä hyötyy koko Suomi.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) mielestä Suomen tulee ehdottomasti tukea Helsinkiä.

– Hyötyjä ovat Suomen lääkeviranomaisen FIMEA:n asiantuntijuuden, Helsingin ja Life Science- keskuksen tunnettavuuden lisääminen. Kampanja nostaa esille myös muuta terveys- ja lääkealan osaamista, mikä lisää alan vireyttä ja ansaintamahdollisuuksia. Helsingissä EMA:n toiminta voi jatkua ilman, että lääketurvallisuus vaarantuu.

Helsingissä toimii Euroopan kemikaalivirasto ECHA. Mattilan mielestä synergiaetu ECHA:n kanssa on tärkeää, jolloin lääkevirasto voisi olla EU:n globaali toimija.

– ECHA:n työntekijät ovat tyytyväisiä palveluihin, rauhallisuuteen ja luonnonläheisyyteen. Vaihtuvuus on ollut vähäisintä EU:n virastoissa, Pirkko Mattila toteaa.

Maakuntauudistuksen muutosjohtaja Pauli Harju valtiovarainministeriöstä sanoo, että on Suomen kansallinen etu tavoitella eurooppalaisia toimintoja Suomeen.

– Helsinki on ainut paikkakunta Suomessa, joka pystyy tämän suuruisesta ja laatuisesta sijoituspaikasta kilpailemaan. Tuen osoitus ei ole miltään alueelta pois, vaan ennemminkin vahvistaa kansallista työnjakoa, jossa pääkaupunkiseutu kisaa selkeästi kansainvälisistä ja mittakaavaisista hankkeista.

Harjun mielestä vastavuoroisesti muu Suomi voi odottaa Helsingiltä ymmärtämystä ja tukea pyrkimyksilleen tavoitella kansainvälisiä investointeja.

– Alueellisten vahvuuksien varaan rakentuva kehittäminen ja talous on koko Suomen etu.

Mitä mieltä olet virastojen ja työpaikkojen sijoittamisesta alueille? Pitääkö alueellistamista tukea? Tarvitseeko Helsinki muun Suomen tukea saadakseen eurooppalaisen lääkeviraston paikkakunnalleen? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä