Presidentti Mauno Koivisto oli aito ihminen, joka oli läheltä samanlainen kuin kauempaa, sanoo presidentti Tarja Halonen.
Halosen mukaan sisäpolitiikassa Koiviston kaudella keskeisintä oli normaalin parlamentarismin palauttaminen. Halonen sanoo, että se tapahtui vaiheittain ja koottiin lopulta perustuslain muutokseksi.
Halonen arvioi, että vaikeinta Koiviston kaudella oli arvioida Neuvostoliiton muutoksia. Halosen mukaan Koivistoa auttoi venäjän kielen taito. Näin Koivisto pystyi seuraamaan venäjänkielistä lehdistöä. Hänellä oli myös laaja verkosto, joka tunsi itänaapurin tilanteen.
– Neuvostoliiton tapahtumien seuraaminen onnistui Koivistolta paremmin kuin monelta muulta, koska hän oli tehnyt kotiläksynsä, Halonen sanoo.
Halonen sanoo, että hänellä oli hyvät välit Koiviston kanssa. Koivisto tuli mielellään Mäntyniemeen tapaamaan Halosta, joka valittiin presidentiksi vuonna 2000.
– Syynä oli muukin kuin hyvä ruoka ja lämpimät korvapuustit. Koivisto tiesi, että aikaa ei ollut kovin paljon hukattavana. Hän halusi antaa perinnön kansainvälisestä politiikasta ja nimenomaan itäsuhteista, Halonen sanoo.
Lue lisää, millainen poliittikko ja presidentti Mauno Koivisto oli.
Katso kuvia Koiviston vierailuista Pohjois-Suomessa.
