Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa toisen asteen koulutukseen. Kymmenet tuhannet nuoret pohtivat taas tulevaisuuttaan, kun yhteishaku alkaa 20. helmikuuta. Kuitenkin joka vuosi Suomessa yli kymmenen prosenttia peruskoulun päättävästä ikäluokasta ei valmistu lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Ratkaisuksi on esitetty, että oppivelvollisuutta tulisi pidentää niin, että kaikilla peruskoulua seuraisi joko lukio tai keskiasteen tutkinto. Pitäisikö toisen asteen koulutus siis saada oppivelvollisuuden piiriin?
Ratkaisu äänin 4-1 toisen asteen koulutusta ei ole syytä saada oppivelvollisuuden piiriin.
– Oppivelvollisuusiän nosto on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta järkevää, sillä se auttaisi erityisesti tutkintoa vaille jääviä nuoria, joiden sosioekonominen asema on tutkitusti muuta väestöä heikompi myöhemmin elämässä, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n puheenjohtaja Jasmina Khabbal perustelee raadin ainoaa kyllä-vastausta.
– Nosto selkeyttäisi systeemiä, sillä kunnalla olisi jatkossa selkeä velvoite huolehtia nuorten opinnoista ja ohjauksesta, hän lisää.
Khabbal viittaa talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin, jonka mukaan noston voisi tehdä kustannusneutraalisti niin, että voidaan panostaa myös nuorten ohjaukseen ja tukeen.
– Opintojen ohjaukseen pitää panostaa, jotta nuoren tekemä päätös olisi entistä varmempi ja tuetumpi, Khabbal korostaa.
– Nuoriso-, koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma toimivat osassa kaupungeista ja kunnista jo erittäin tehokkaasti. Lisäkoulutuksesta putoamista peruskoulun jälkeen voidaan siis tehokkaasti ehkäistä muutenkin kuin oppivelvollisuuden avulla, Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola toteaa.
– Kansalaisten lakisääteisten velvollisuuksien lisääminen on tässä kohtaa luultavasti myös suhteellisen tehoton keino. Kyse on ennen kaikkea kaupunkien ja kuntien halukkuudesta puuttua koulupudokkuusongelmaan, Erola painottaa.
Paljon tärkeämpää olisi Erolan mukaan saada osa varhaiskasvatuksesta oppivelvollisuuden piiriin.
Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi näkee Suomessa jo olevan toimivan mallin varhaiskasvatuksesta perusopetuksen läpi toiselle asteelle.
– Sen toteutukseen pitää resursoida kuitenkin entistä enemmän koko Suomessa – ennen kaikkea varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityisohjaukseen. Tällöin toisen asteen opintojen perusta on vahvempi, mikä ehkäisee eroamisia.
Usein eroamisten taustalla on Paloniemen mukaan myös väärä opintoala, jolloin on huolehdittava tehokkaammin opiskelijan jatko-ohjauksesta uuteen koulutukseen.
– Olkoon jatkossakin toisen asteen opiskelu oikeus, ei velvollisuus, Paloniemi linjaa.
– Toisen asteen koulutus kaikille on tärkeä suorittaa. Mekaaninen oppivelvollisuusiän nosto on kuitenkin riittämätön ja tehoton ratkaisu, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Alvar Euro toteaa.
– Koulutustakuu toimii: perusopetuksen päättäneet sijoittuvat hyvin koulutukseen. Ongelmana on koulutuksen keskeyttäminen, hän lisää.
Tämän vuoksi perusopetuksessa olisi Euron mukaan panostettava kouluviihtyvyyteen ja opiskelumotivaatioon.
– Lisäksi pudokkuusvaarassa oleville on räätälöitävä yksilöllinen opiskelun tuki. Uuteen lukiolakiin onkin esitetty oikeutta henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen.
– Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise ongelmaa, sillä viimeistään 18-vuotiaana opiskelija voi kuitenkin keskeyttää opintonsa eli toisen asteen tutkinto jäisi joka tapauksessa saamatta, Oulun Lyseon lukion rehtori Mika Aalto toteaa.
Aallon mukaan perusongelma on se, etteivät kaikki nuoret viihdy koulussa eivätkä koe nykymuotoista koulunkäyntiä omalta kannaltaan mielekkääksi.
– Ratkaisu ei voi olla pakottaa heidät jatkamaan vielä vuoden pari pidempään työskentelyä tavalla, jota he ovat kammonneet edeltävät yhdeksän vuotta. Sen sijaan pitää vakavasti miettiä, mikä on se koulutusmuoto joka sopii nyt koulutuksesta putoavalle osalle ikäluokkaa.
– Ja ehkäpä olisi aika miettiä uudestaan kaikkia toisen asteen koulutuspolkuja, Aalto pohtii.
Mitä mieltä olet oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
