Tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven kuolemasta tuli torstaina 14. joulukuuta kuluneeksi 50 vuotta. Vuosipäivän kunniaksi Paasikiven haudalle Hietaniemen hautausmaalla laskettiin tasavallan presidentin, valtioneuvoston, Paasikivi-seuran, Kansallisen Kokoomuksen sekä Hämäläis-Osakunnan seppeleet.
Nimensä Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan linjaan saaneen presidentin muistoa kunnioitetaan lisäksi 50-vuotismuistoseminaarissa, jonka valtioneuvoston kanslia sekä Paasikivi-Seura järjestävät ensi maanantaina Säätytalolla. Tilaisuuden avaa puolustusministeri Seppo Kääriäinen ja oman tervehdyksensä siihen tuo nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Sodanaikaisen presidentin ja sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomitun, viime vuosina julkista arvostusta saaneen Risto Rytin kuolemasta tuli 25. lokakuuta kuluneeksi samat 50 vuotta, mutta hänen kunniakseen valtioneuvosto tai kukaan muukaan ei järjestänyt erillistä tilaisuutta.
Ryti oli pitkään ulkopoliittisista syistä eräänlainen epähenkilö, kun taas Paasikiven nimen alla tehtiin virallista ulkopolitiikkaa.
"Ihan hyvä kysymys. Tausta on se, että Paasikivi-Seura teki aloitteen tästä seminaarista ja myöskin muistamisesta. Kun tuli tällainen arvovaltainen aloite, niin täällä haluttiin siihen vastata myönteisesti", selittää valtioneuvoston ylin virkamies, valtiosihteeri Risto Volanen, joka toimii myös mainitun seminaarin puheenjohtajana.
"Mutta huomionne on ihan oikea sinänsä, mutta siinä (Rytin vuosipäivä) ei tällaista aloitteellisuutta ollut ja varmaan näitä vuosipäiviä on paljon muitakin, jotka ansaitsisivat muistamisen. Tässä tapauksessa muistaminen liittyy Paasikivi-Seuran aloitteeseen."
Jatkossa tietty
johdonmukaisuus
Volasen mielestä Rytin vuosipäivä ei varsinaisesti unohtunut. Kun ottaa huomioon kaikki valtion päämiehet ja monet merkkipäivät, niin tällaisia pyöreitä vuosia on varsin paljon. Tavallisin tapa on muistaa syntymäpäivää, Volanen pohdiskelee.
"Tavallaan Rytin elämäntyötä kyllä muistettiin siinä yhteydessä, kun jatkosodan päättymistä muistettiin tässä pari vuotta sitten."
Volanen kiistää, että J.K. Paasikivi olisi tarkoituksella noteerattu presidenttinä arvokkaammaksi kuin Risto Ryti.
"Tässä tapauksessa ei missään nimessä ole rankkeerauksesta kysymys. Jatkossa täytyy vähän miettiä, että tulevina aikoina on tietty johdonmukaisuus, mutta kun tällainen arvovaltainen yhteisö kuin Paasikivi-Seura teki aloitteen, niin oli sitten ihan tavanomainen ja luonnollinen hyvä tahto vastata siihen aloitteeseen sen arvon mukaisella tavalla."
"Tosiaan Rytiä ja hänen työtään ennen kaikkea sodanaikaisena presidenttinä kyllä pari vuotta sitten erittäin arvovaltaisessa seminaarissa muistettiin", Volanen sanoo. "Voi olla, että joudutaan jatkossa miettimään juuri johdonmukaisuutta, että millä periaatteella muistetaan, koska meillä on paljon yhteiskunnan arvostamia historian henkilöitä."
