Netin WhatsApp-viestipalvelussa syntyy keskusteluketju, jossa yläkoululaista tyttöä haukutaan julmasti ja hänestä levitetään valheellisia juoruja. Oppilaasta on otettu valokuvia, joita muokataan ja ladataan nettiin.
Kiusaaminen jatkuu pitkään, ja kiusaajat lataavat osan viesteistään verkkoon kouluajalla. Lopulta asiaa tutkii poliisi, jota rehtori auttaa tutkinnassa.
Tapaus on aito esimerkki koulukiusaamisesta.
Jos haukkuminen olisi tapahtunut suullisesti kouluaikana, kiusaajat olisivat välittömästi joutuneet puhutteluun – luultavasti myös jälki-istuntoon – ja heidän vanhempiinsa olisi otettu yhteyttä.
Opettajat kokevat hankalaksi nettikiusaamiseen puuttumisen. Verkkomaailma mielletään helposti koulun ulkopuoliseksi maailmaksi, vaikka oppilaat ovat siellä kouluaikana älypuhelimillaan.
– Kouluissa tarvitaan uusia toimintamalleja puuttua nettikiusaamiseen ja sosiaalisen median verkostoissa tapahtuvaan kiusaamiseen, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) painottaa.
Grahn-Laasonen esittää, että kaikki peruskoulut ja toisen asteen oppilaitokset laativat uudet järjestyssäännöt, joissa opettajat ja lapset sekä nuoret yhdessä sopivat verkkomaailman säännöistä.
– Järjestyssäännöt ovat hyvä tapa sopia pelisäännöistä netissä. Parhaita ovat olleet mallit, joissa järjestyssäännöt on laadittu yhdessä. Jos rehtori vain printtaa ja sanoo, että tässä ovat meidän järjestyssääntömme, se ei vielä sitouta oppilaita sääntöihin. Kun yhdessä sovitaan, mitkä ovat koulun pelisäännöt verkossa ja seuraukset nettikiusaamisesta, pystymme ehkäisemään kiusaamista ja puuttumaan sen uudenlaisiin muotoihin, Grahn-Laasonen perustelee Lännen Medialle.
Grahn-Laasonen nimitti perjantaina työryhmän selvittämään uusia keinoja puuttua koulukiusaamiseen. Ministeri valtuuttaa työryhmän esittämään tarvittaessa lakimuutoksia.
– Pidän tärkeänä, että työryhmä ei keskity vain siihen, mitä laissa lukee, vaan paneutuu myös siihen, miten kiusaaminen ilmiönä on muuttunut, ministeri evästää vuoden 2017 ajan työskenteleviä asiantuntijoita.
Verkkokiusaamisen kieltävät säännöt voidaan kirjata koulujen järjestyssääntöihin heti.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kannattaa Grahn-Laasosen esitystä. Kun nettikiusaaminen on kielletty järjestyssäännöissä, esimerkiksi valokuvan lataaminen verkkoon kiusaamistarkoituksessa johtaa seuraamuksiin: ensin kasvatukselliseen puhutteluun ja törkeässä tapauksessa tai kiusaamisen jatkuessa jälki-istuntoon. Näytöksi riittää latauksen kellonaika, joka vahvistaa kiusaamisen tapahtuneen kouluajalla.
– Logiikka on, että toiminnallaan oppilas rikkoo järjestyssääntöjä, mistä seuraa sanktio. Opettajat ovat mieltäneet verkkomaailman harmaaksi alueeksi, eikä ole ollut selvää, milloin kyse on koulutyöstä. Esitys on kannatettava, ja sen toteuttaminen selkiyttää tilannetta, Luukkainen arvioi.
Luukkainen ja Grahn-Laasonen toivovat, että koulut kutsuvat lasten ja nuorten vanhemmat mukaan laatimaan nettikiusaamista koskevia järjestyssääntöjä.
– Koulukiusaamisen osalta vastuuta ei voi pompotella. Vastuu on jokaisella aikuisella, joka lapsen kanssa on tekemisissä. Olipa sitten vanhempi, opettaja, harrastuksen vetäjä tai kuka tahansa aikuinen. Opettajat ovat todella kovilla ja tarvitsevat tukea, kun he kohtaavat lapsia, joilla voi olla monia ongelmia, jotka tulevat kodin elämästä, Grahn-Laasonen sanoo.
Poliisi on harvoin oikea taho puuttumaan netissä tapahtuvaan koulukiusaamiseen, vaikka sillä räikeimmät tapaukset on velvollisuus tutkia.
– Selvää on, että kiusaamisongelma ei ratkea lainsäädännöllä, vaan koulun arjessa. Ratkaisijan roolissa on usein yhteisö kiusaajan ja kiusatun ympärillä. Puuttuuko se kiusaamiseen? Yhteisön merkitys joko kiusaamisen hyväksyjänä tai tuomitsijana on keskeinen. Näin asiantuntijat ovat kiusaamisen dynamiikkaa kuvailleet, ministeri kertoo.
Siksi hän esittää kouluyhteisöille uusien järjestyssääntöjen laatimista.
