Neu­vos­to­lii­ton to­del­li­set mie­hi­tys­ai­keet py­syi­vät salassa vuo­si­kym­me­niä

Vasta 2000-luvulla on selvinnyt, että Neuvostoliitto salasi jopa vuosikymmenien ajan kesällä 1944 Karjalankannakselle suunnatun suurhyökkäyksen todelliset tavoitteet.

Jatkosodan loppuvaiheisssa myös Oulu kärsi suurista pommitusvahingoista.
Jatkosodan loppuvaiheisssa myös Oulu kärsi suurista pommitusvahingoista.
Kuva: Arkistokuva

Vasta 2000-luvulla on selvinnyt, että Neuvostoliitto salasi jopa vuosikymmenien ajan kesällä 1944 Karjalankannakselle suunnatun suurhyökkäyksen todelliset tavoitteet. Neuvostoliitolla oli tarkat suunnitelmat Suomen miehityksestä jo siinä vaiheessa kun ulkoministeri Vjatseslav Molotov esitteli huhtikuussa välirauhanehtona sotakorvausvaatimuksia 600 miljoonan dollarin edestä.

Suomi ei kuitenkaan näihin ehtoihin suostunut, sillä piti Neuvostoliiton asettamia ehtoja kohtuuttomina ja Suomen taloudellista asemaa heikentävinä. Lisäksi Molotovilla oli neuvotteluissa salassa pidettyjä ehtoja, jotka olisivat koituneet Suomen kohtaloksi, mikäli välirauhaan olisi tuolloin suostuttu.

”Jos nämä ehdot olisivat toteutuneet, Suomi olisi varmuudella miehitetty”, toteaa Hannu Rautkallio toimittamassaan Suomen sotakorvaukset 1944–1952 -kirjassa (Paasilinna 2014)

Sotakorvausten väläyttely tuossa vaiheessa oli kuitenkin pelkkää hämäystä, ja korvaussumma oli lähes tulkoon hatusta vedetty.

Vuosina 1941-1944 käydyn jatkosodan päätteeksi Suomi kuitenkin myöntyi uusiin ehtoihin, kun Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin lievensi ehtoja ja oli valmis neuvottelemaan rauhasta elokuussa valitun Suomen presidentti Mannerheimin kanssa. Lopulta Suomi määrättiin korvaamaan 300 miljoonan dollarin edestä Neuvostoliitolle aiheuttamiaan sotavahinkoja.

Tasan viikon kuluttua 17. joulukuuta sotakorvaussopimuksen allekirjoittamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta.

Merkkivuoden kunniaksi tänään julkaistu teos Suomen sotakorvauksista valottaa kuinka kahdeksan vuoden aikana Neuvostoliitolle toimitetut sotakorvaukset vaikuttivat etenkin Suomen teolliseen kehitykseen, mutta myös koko yhteiskuntaan ja Suomen asemaan Euroopassa.

Marraskuun lopussa tuli kuluneeksi 75 vuotta talvisodan alkamisesta. Katso kuvagalleria Talvisodasta Pohjois-Suomessa.

Nämä olivat Neuvostoliiton toteutumattomia tavoitteita:

– Miehittää Suomi.
– Katkaista Suomen aiemmat kauppayhteydet länteen.
– Sitoa Suomen talous Neuvostoliittoon.
– Alistaa Suomi poliittisesti.
– Vaatia Suomelta teollisuudentuotteita ja muuta tavaraa 600 miljoonan dollarin edestä.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä