Sanomalehtien verkkopalvelut ovat lisänneet lukijoiden mahdollisuuksia mielipiteidensä esittämiseen ja keskustelemiseen. Myös erilaisten verkkoyhteisöjen keskustelupalstoilla käydään vilkasta ajatustenvaihtoa aiheesta kuin aiheesta.
Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen huomauttaa, että nettikeskustelujen nimettömyys on mielenkiintoinen ongelma: anonyymi kirjoittaja voi toimia vastuuttomasti ja provosoida muita keskustelijoita tahallaan, mutta toisaalta nimettömänä kerrotaan helpommin kipeistäkin asioista.
"Välimuoto olisi hyvä, esimerkiksi moderoidun eli toimitetun keskustelupalstan avulla pahimmat rääväsuut saadaan kuriin. Myös keskustelupalstalle rekisteröityminen voi lisätä vastuullista viestintää. Henkilötietojen ei tarvitse olla kaikkien tiedossa."
Karvonen perää nettikirjoittajien vastuuta. Sananvapaus on hänen mielestään hyvä asia, mutta esimerkiksi keskustelujen moderoinnilla saadaan "jotain rotia" toimintaan.
"Kun minätietoisuus alentuu, tehdään asioita, mitä yleensä ei tekisi. Laki sananvapaudesta ei saisi olla välinesidonnainen", Karvonen sanoo.
Nimi tuo mukanaan vastuullisuutta
Mitä vakavampaa ja vastuullisempaa keskustelua netissä halutaan synnyttää, sitä sitoutuneempia keskustelijoiden täytyy Karvosen mukaan olla. Hänen mielestään vastuullisinta keskustelua syntyy silloin, kun henkilöt kirjoittavat omalla nimellään. Osa medioista ei edes käsittele nimimerkillä kirjoitettuja viestejä.
Vaikka useimmat sananvapautta koskevat lait on kirjoitettu ennen tietoverkkojen yleistymistä, koskevat ne myös internetiä ja sen palveluita. Olemassa olevien lakien lisäksi tietotekniikan ja internetin kehittymisen myötä vuonna 2003 on säädetty uusi laki sananvapaudesta joukkoviestinnässä.
Helsingin yliopiston oikeusinformatiikan vastuuopettaja Tuomas Pöystin mukaan sananvapauslaki on ajantasainen, mutta rajanveto-ongelmia saattaa kuitenkin syntyä. Jos esimerkiksi ulkomailla toimivalle You Tube -sivustolle lähetetään videoita Suomesta käsin, on vaikea tietää, minkä maan lait pätevät. Tekniikan kehittyminen tuo myös haasteita tekijänoikeuslain tulkitsemiseen.
Kansalliskasvatusta tarvitaan
Jos etukäteen tarkastetussa netissä käytävässä keskustelussa moderoija päästää tietoisesti läpi herjaavan viestin, viestin lähettäjän lisäksi myös moderoija osallistuu kunnianloukkaukseen.
"Moderoijan tulisi tuntea lakipykälien perusasiat. Kun verkkojulkaisua toimittaa ammattijournalisti, on hän myös yleensä perehtynyt toimitustyön etiikkaan ja hallitsee sananvapausasiat. Jos esimerkiksi keskustelupalstalla moderoijana on maallikko, silloin tietoisuuden taso ei välttämättä ole riittävä. Tarvittaisiin parempaa oikeudellista kansalaiskasvatusta mediankin suhteen", Pöysti toteaa.
Kun yksityisen kansalaisen kirjoittama nettipäiväkirja eli blogi siirtyy muiden ihmisten luettavaksi internetiin, sen juridinen luonne muuttuu.
"Harva mieltää, että netissä keskustelu on melkein sama asia, kuin lehden yleisönosastolle kirjoittaminen. Nettietiketin säätäminen kuuluu kaikille. Jokainen voi olla oma journalistinsa, mutta se tuo mukanaan vastuun", muistuttaa Pöysti.
