Muhoksella on aloitettu yt-neuvottelut maatalouslomituspalveluyksikössä. Syynä on lomituksen tarpeen nopea väheneminen.
– Viime vuonna toteutuneita lomituspäiviä oli reilu 27 000, mutta tälle vuodelle tiedossa oleva tarve on alle 20 000, hallinto- ja talousjohtaja Rauno Maaninka kertoo. Pudotus on siis yli 25 prosenttia.
– Vielä vuonna 2014 lomituspäiviä oli yli 35 000, Maaninka lisää.
Neuvottelut koskevat enintään kahtakymmentä henkilöä. Lomittajia on Maaningan mukaan tällä hetkellä palkkalistoilla noin sata. Muhos vastaa yhdentoista kunnan lomituspalveluista.
– Tarkastelemme neuvotteluissa määräaikaisten lomittajien käyttöä ja lomautuksia, mutta voi olla, että joudutaan myös irtisanomisiin, Maaninka toteaa.
Väheneminen on valtakunnallinen trendi.
– Vuosilomaan oikeutettujen yrittäjien määrä on pudonnut keskimäärin viisi prosenttia vuodessa, mutta viime vuonna kotieläintaloutta harjoittavien yrittäjien määrä väheni yli kymmenen prosenttia, johtaja Antti Huhtamäki Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta kertoo koko maan luvun.
– Maatilojen määrä on vähentynyt rajusti ja vähenee edelleen, Maaninka kertoo.
– Yhdellä maatalousyrittäjällä on oikeus saada vuosilomaa 26 päivää, ja kun lomittaja tekee työtä noin 220 päivää vuodessa, kymmenen yrittäjän lopettaminen tarkoittaa yhden lomittajan töiden katoamista keskimäärin, Maaninka laskee.
Yt-neuvottelut olivat Maaningan mukaan harkinnassa jo 2015, mutta muista kuin vuosilomista johtuvat tarpeet paransivat lomittajien työtilannetta.
Lomittajien työn vähenemiseen vaikuttaa Maaningan mukaan myös uusi lomituspalvelulaki, joka poisti lomaoikeuden pienimpien maatilojen yrittäjiltä.
Rakennemuutos ei ole ainoa lomitustarpeen vähenemisen selittäjä.
– Hallitusohjelmassa päätettiin säästää maatalouslomitusjärjestelmästä, tiimipäällikkö Juha Lappalainen MTK:sta kertoo.
