Kotimaa

Ministeri Saarikko kritisoi kär­si­mys­kor­vauk­sia saavien köyhien rankaisemista toi­meen­tu­lo­tues­sa

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko katsoo, että nykyinen toimeentulolaki kohtelee epäoikeudenmukaisesti onnettomuuksien ja rikosten uhreja. KUVA: Pekka Lassila
Kotimaa 12.1.2018 16:47
Rebekka Härkönen

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko aikoo ryhtyä selvittämään mahdollista lainmuutosta vahingonkorvausasiassa.

Helsinki

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko katsoo, että nykyinen toimeentulolaki kohtelee epäoikeudenmukaisesti onnettomuuksien ja rikosten uhreja. Hän aikoo ryhtyä selvittämään mahdollista lainmuutosta asiassa.

- Haluan uskoa, että tämän tyyppiset epäinhimillisyydet eivät olleet aikoinaan lainsäätäjän tarkoitus, ministeri Saarikko kommentoi Lännen Medialle.

Lännen Media uutisoi perjantaiaamuna, että siinä missä paremmin toimeentulevat uhrit voivat pitää kivusta, kärsimyksestä ja haitasta maksetut vahingonkorvaukset ylimääräisinä tuloina, toimeentulotuen asiakkaat joutuvat käyttämään korvaukset elämiseen.

- Otan esiin tämän asian Kelan pääjohtajan kanssa. Ennen mahdollisia lainsäädäntöön liittyviä ratkaisuja haluan Kelalta selvityksen siitä, kuinka laajasta ongelmasta on kysymys, Saarikko sanoo.

Saarikko kertoo tiedostavansa, etteivät läheskään kaikki toimeentulotuen asiakkaat välttämättä jaksa valittaa epäoikeudenmukaisiksi kokemista päätöksistä Kelaan. Jostakin päästä asiaan on kuitenkin tartuttava.

- Oikeustajua vastaan tämä varmasti sotii, ja epäoikeudenmukaiselta se kuulostaa minustakin, Saarikko sanoo.

- Koko sosiaaliturva vaatii päivittämistä. En pidä kuitenkaan pois suljettuna, etteikö tätä yksittäistä pykälää toimeentulolaissa voitaisi muuttaa nopeammin.

"Totuutta on nyt katsottava silmiin"

Toimeentulotukilaki on kaksikymmentä vuotta vanha. Ministeri Saarikko muistuttaa, että toimeentulotuen alkuperäinen tarkoitus oli olla viimesijainen ja ennen kaikkea väliaikainen tukimuoto.

- Toisin on kuitenkin käynyt. Toimeentulotuesta on tullut hirvittävän monelle ihmiselle pysyvä yhteiskunnallisen tuen muoto, perusturvan ja asumistuen ohella, Saarikko sanoo.

- Tätä totuutta on nyt katsottava silmiin. Vahingonkorvaukset eivät ole ainoa epäoikeudenmukaisuus toimeentulotuessa ja tämä kaikki huutaa sosiaaliturvan kokonaisremonttia.

Muista kansalaisten epäoikeudenmukaisiksi kokemista seikoista Saarikko nostaa esiin lapsilisistä tehdyt vähennykset toimeentulotuessa ja opiskelijat, joiden on otettava lainaa elääkseen, ennen kuin he voivat saada toimeentulotukea.

- Näitä yksityiskohtia ei välttämättä osattu huomioida aikoinaan, kun toimeentulotukilakia säädettiin.

"Purukumilla on hankala paikata"

Saarikko pitää sosiaaliturvan kokonaisuudistusta väistämättömänä ja yhtenä tärkeimmistä seuraavan vaalikauden uudistuksista.

- Muutostarpeita on lukuisia ja uudistamista on yritetty pitkään. Mutta purukumilla on hankala paikata vuotavia kohtia, kun koko sosiaaliturva vaatii remonttia, Saarikko sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) on parhaillaan työn alla maksatusopas toimeentulotukikäytäntöjen yhtenäistämiseksi esimerkiksi laittomasti maassa oleskelevien osalta. Tämä ei kuitenkaan tuo helpotusta vahingonkorvauksia koskeviin käytäntöihin, sillä niihin tepsii vain lainmuutos.

Korvaukset käytettävä ruokaan

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, kun henkilön muut varat tai tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä päivittäisiä menoja.

Tukeen vaikuttavat henkilön kaikki tulot, myös aineettomista vahingoista kuten kivusta, kärsimyksestä tai fyysisestä haitasta maksetut korvaukset. Näitä voidaan maksaa esimerkiksi liikenneonnettomuuden tai rikoksen uhrille.

Tuomioistuimet ja vakuutusyhtiöt noudattavat henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia korvausten euromääräisistä summista.

Kivusta ja särystä, haitasta ja kärsimyksestä maksettavat vahingonkorvaukset ovat verovapaita ylimääräisiä tuloja.

Toimeentulotuen saaja joutuu käyttämään korvaukset elämiseensä, sillä vahingonkorvaukset huomioidaan tuloina.

Toimeentulotukilaki tuli voimaan kaksikymmentä vuotta sitten vuonna 1997.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Tässä maassa on paljon lakeja, joissa kohdellaan kansalaisia epätasa-arvoisesti. Olisiko syytä nostaa nämä epäkohdat tikun nokkaan ja tehdä parannus lainsäädäntöön. Esimerkkejä löytyy varmasti lukuisia ja taatusti turha byrokratiakin karsiutuisi, kun näitä pykäliä vähän viilattaisiin ja nähtäisiin inhimillisyystekijäkin lakien takaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toimeentulotuki asiakkaan lapsestaan tai lapsistaan saama lapsilisä vähentää vastaavalla summalla toimeentulotukea.

Vastaavasti hyvinkin suurituloisen kuten miljonäärin miljoonatulot eivät ole este lapsilisien saannille, mutta köyhän saaama toimeentulotuki sensijaan tavallaan on.

Olisiko jo aika saattaa köyhän kakarat samalle viivalle rikkaitten lasten kanssa tässä lapsilisä asiassa?
Siis niin että lapsilisä olisi myös kaikkein köyhimmille tosiaankin aidosti lisä tuloihinsa.

Ja jos se ei olisi mahdollista, niin mites olis jos toimeentulotuen saajan saamaa lapsilisää alettaisiin kutsumaan lapsitasaksi?

Tuo "nimi uudistus" ei maksais mitään, eikä parantais köyhän asemaa mitenkään, joten se ehkä olis jopa työllisyyttä edistävää, ja kun se ei maksais mitään niinpä sosiaaliturvaa riittäisi yhä kaikkien taloudellisesti hyvinvoivien runsaan huvinvoinnin säilyttämiseen yhtä runsaasti kuten ennenkin, ja ihan kuten nyt myös ikäänkuin mikropipetillä annosteltuna jopa köyhillekkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos on menettänyt jalkansa ja saanut korvausta siitä niin sitten ei ookkaan oikeutta toimeentulotukiin kun on ikäänkuin saanut tienestiä! Ja täähän on jatkunut vuosikymmeniä eikä kukaan ole tehnyt mitään moiselle törkeydelle. Joskus saatiin korvauksia ja ne katsottiin samaksi kuin jos olisi ollut ylitöissä! 50% veroa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa erittäin tukalaa hellettä maan eteläosassa. Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa.

Metsäpalovaroitus päättyy tänään klo 6 seuraavissa Lapin kunnissa: Ylitornio, Pello, Pelkosenniemi, Savukoski, Inari ja Utsjoki. Metsäpalovaroitus on edelleen voimassa Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Rovaniemi, Kemijärvi, Salla ja Muonio.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työttömät sylkykuppina

327 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Luikuri-työnantaja yritti viilata linssiin

Kirjoittajan ensimmäinen lause alkaa: "Olin aikeissa vaihtaa työpaikkaa..." Joillakin on vain selkärangassa saakka sama ... Lue lisää...
Sisälukutaito

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image