Maailmassa ympärileikataan YK:n mukaan noin kolme miljoona tyttöä ja naista joka vuosi. Ympärileikkauksia tehdään myös Pohjoismaissa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä.
Muissa Pohjoismaissa naisten ympärileikkaukset on jo kriminalisoitu, mutta Suomessa asiasta vasta keskustellaan.
- Se, että meillä ei ole tullut ilmi oikeustapauksia, ei tarkoita sitä, etteikö tämä ilmiö olisi totta myös Suomessa, toteaa tuore perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).
Tyttöjen sukuelinten silpominen nousi ajankohtaiseksi maanantaina, kun tasa-arvo ja ihmisoikeusasioista vastaava Saarikko totesi Ylen A-studiossa, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset pitäisi kieltää erillisellä lailla myös Suomessa.
Tällä hetkellä naisten ympärileikkaukset täyttävät Suomen rikoslain mukaan pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit.
Saarikon toive uudesta laista liittyy tasan kaksi vuotta sitten Suomen ratifioimaan Istanbulin sopimukseen, jonka tarkoituksena on taistella naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) onkin ollut käynnissä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisille suunnattu erillinen toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on kouluttaa terveydenhuollossa työskenteleviä toiminaan ympärileikkauksen uhreiksi joutuneiden naisten kanssa.
THL:n tekemän kyselyn mukaan yli 70 prosenttia ammattihenkilöistä kertoi kohtaavansa sukuelinten silpomiseen liittyviä asioita työssään.
Saarikon mukaan ympärileikkauksia koskeva laki voisi helpottaa sekä viranomaisten toimintaa että niiden ihmisten elämää, joita asia koskee.
- Minusta se olisi vahva viesti siitä, mitä pidämme ihmisoikeuksien kannalta oikeutettuna. Olen itse valmis viemään asiaa eteenpäin ja haluan keskustella tästä oikeusministerin kanssa, Saarikko sanoo.
Ruotsissa ja Norjassa naisten ympärileikkaukset on jo kielletty erillislaeilla. Tanskassa aiheesta on tehty erillinen pykälä rikoslakiin.
Poikien ja tyttöjen ympärileikkaukset eriarvoisia?
Tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset katsotaan Suomen rikoskäytännöissä pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi, mutta poikien ja miesten ympärileikkausten suhteen asia on monimutkaisempi.
Erityisesti alaikäisille pojille tehtävät ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset ovat aiheuttaneet viime vuosina vilkasta keskustelua. Siinä missä yhdet näkevät toimenpiteen silpomisena ja pahoinpitelynä, toiset pitävät sitä uskontoon tai kulttuuriin liittyvänä henkilökohtaisena valintana.
Ongelman ratkaistakseen STM on jo vuodesta 2003 saakka selvittänyt lainsäädäntötarvetta ympärileikkauksille. Vuonna 2015 ministeriö julkisti ohjeen, jolla halutaan varmistaa, että poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset tehdään turvallisissa olosuhteissa.
Ohjeella on tarkoitus vähentää komplikaatioita, ja leikkauksen edellytyksenä on, että sen tekee laillistettu lääkäri steriileissä olosuhteissa.
- Kansalaiskeskusteluun poikien ympärileikkausten osalta on siis ministeriötasolla reagoitu. Tiedossani ei ole, että vielä melko tuoretta toimintaohjetta olisi tarve päivittää, Saarikko sanoo.
Jos tyttöjen ja naisten ympärileikkauksista tehdään erillinen laki, eikö se aseta työt ja pojat eriarvoiseen asemaan?
- Yksi keskeinen ero on se, että kansainvälisten sopimusten piirissä ei ole yksittäistä sopimusta, joka velvoittaisi kieltämään poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset, toisin kuin Istanbulin sopimus, joka naisten kohdalla velvoittaa kieltämisen.
Saarikon mukaan pojille tehtävät ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset ovat toimenpiteinä peruuttamattomia ja niissä puututaan yhtäläisesti poikien ruumiilliseen koskemattomuuteen. Poikia koskevan lainsäädännön osalta Saarikko kuitenkin vetoaa kansainvälisiin sopimuksiin.
Istanbulin sopimus
Vuonna 2011 laadittu ensimmäinen eurooppalainen naisten oikeuksiin keskittyvä ihmisoikeussopimus, joka tarkastelee naisiin ja perheisiin kohdistuvaa väkivaltaa ihmisoikeusnäkökulmasta.
Tavoitteena on luoda yhtenäiset ja kattavat toimintaperiaatteet naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja poistamiseksi, väkivallan uhrien suojelemiseksi sekä väkivallan tekijöiden edesvastuuseen saattamiseksi.
Velvoittaa valtioita puuttumaan kaikkiin naisiin kohdistuviin väkivallan muotoihin, kuten seksuaaliseen häirintään, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan, pakkoavioliittoihin sekä ympärileikkauksiin.
Sopimus huomioi, että perheväkivalta voi kohdistua myös miehiin ja lapsiin.
Sopimuksen on ratifioinut yhteensä 18 Euroopan neuvoston jäsenvaltiota.
