Kotimaa

Mainos

Miksi eläimet toimivat saduissa kuin ihmiset? – Oulun yliopiston professori vastaa

Kettu on satujen klassikkohahmo.
Kotimaa 30.6.2017 11:54
Sanna Häyrynen

Tämä juttu on Oulun ylioppilaslehden sisältöä.

Viekas kettu ja paha susi ovat satujen vakiohahmoja. Miksi näin on?

Kirjallisuuden professori Kuisma Korhonen Oulun yliopistosta vastaa, että eläinsadut pohjautuvat esihistoriallisten heimoyhteisöjen mytologiseen tarinaperinteeseen.

– Heimoyhteisöt eivät koostuneet vain ihmisistä, vaan niissä elettiin tiiviisti yhdessä luonnon kanssa. Heimoilla oli omat toteemieläimensä. Raja ihmisen ja eläimen välillä ei ollut niin vahva kuin nyt.

Esihistoriallinen ihminen personifioi eli inhimillisti eläinten lisäksi luontoa muutenkin: vaikkapa lähteillä ja tuulella oli henki. Korhosen mukaan maailmankuva oli hyvin sieluttunut.

Yhteiselo eläinten kanssa jatkui maatalousyhteiskunnassa, ja ympärillä olevat eläimet tarjosivat valmiin henkilögallerian mielikuvineen.

Kreikkalaisessa tarinaperinteessä Aisopoksen eläinsadut eli faabelit ovat olleet sisällöltään opettavaisia.

– Eläimet ovat helppo vertauskuvien kohde. Kun kettu on näyttänyt juonikkaalta, on juonittelevaa ihmistä ruvettu kutsumaan ketuksi. Vaikuttaa olevan perustavanlaatuista, että ihminen näkee eläimillä erilaisia toimijuuksia, Korhonen miettii.

Eläinhahmojen rooleissa ilmenee jonkin verran kulttuurisia eroja, joihin yhteisön elinkeino vaikuttaa. Agraariyhteiskunnissa susi on nähty yksinomaan vihollisena, mutta Pohjois-Amerikan intiaanien tarinoissa susien metsästystaitoja ihaillaan.

– Sutta pidetään veljenä tai kollegana, joka on tarinoissa auttajan roolissa, professori kertoo.

Suomalais-ugrilaisessa perinteessä karhua kunnioitetaan niin paljon, että sen nimeäkin vältetään mainitsemasta. Puhutaan mieluummin mesikämmenestä, otsosta tai kontiosta. Korhonen huomauttaa, että sen sijaan eurooppalaisissa tarinoissa karhu kuvataan usein kömpelönä ja tyhmänpuoleisena tyyppinä, jota kettu huijaa.

Jokin tarve ihmisellä tuntuu olevan ymmärtää ja sepittää eläimen sielunmaailmaa.

– Kun katsoo pieniä lapsia, lähes poikkeuksetta he ovat kiinnostuneita eläimistä. Jotkut eläimet herättävät luontaista hellimisen halua, toiset taas inhoa ja pelkoa.”

Korhosen perheeseen hankittiin muutama vuosi sitten koira. Toisen nisäkäslajin kanssa asuminen on muistuttanut häntä vahvasti siitä, että emme elä tällä planeetalla yksistään ihmisten kesken.

– On kaikenlaista vipeltäjää, Korhonen toteaa.


Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät tiistain Tiedeuutisissa.

Tämä juttu on Oulun ylioppilaslehden tuottamaa sisältöä. Lisää lehden juttuja voit lukea täältä.

MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Ja metsästäjille on sitten luettu paljon Susi ja Puna-Hilkka-satua, kun on jäänyt susipelko alitajuiseen mieleen jylläämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tai sitten yksinkertaisesti ei haluttu nimetä ketä tarinan hahmo esittää vaan käytettiin häntä sopivasti kuvaavaa nimetöntä eläintä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Agraariyhteiskunnissa susi on nähty yksinomaan vihollisena"
Tuo ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Mietitäänpä esim. karhusta, sudesta ja ketusta kertovia suomalaisia kansansatuja, vaikkapa satua heidän viljely- ja sadonkorjuutouhuistaan: Susi ja karhu raatavat, kettu vaan loisii - ja nappaa parhaan saaliin. Rinnastus ihmisten toimiin tänäkin päivänä ilmeinen: viekkaat ja laiskat eivät turhia ahkeroi, antavat tyhmien ja halukkaiden raataa heidän puolestaan. Vielä esim. 30-luvulla kettuina pidettiin enempikin rahavaltaa, tänään sosiaaliyhteiskunnassa heitä voi toki nähdä muuallakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä aihe. Itsekin ihmettelen että miksi esim autot-piirretyissä autot inhimillistetään ja lista voisi jatkua. Sama piirtää mieeluummin ihmishahmot kuin esineitä ihmisenä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

3:01
Lasten likinäköisyys yleistyy - ilmiön pysäyttämiseen ei ole varmaa keinoa
2:40
Trumpin urheilukommentit herättäneet vastalausemyrskyn - LeBron James: Vierailu Valkoisessa talossa oli kunnia ennen Trumpia
1:35
Trumpin mukaan Iranin ohjuslaukaisu asettaa maiden ydinsopimuksen kyseenalaiseksi
0:28
Jokelan kouluampuja ei kelvannut terroristiksi - suomalaisten väkivaltaa selitetään helposti yksilön ongelmilla
0:16
Moottoripyöräilijä pakeni poliisia ja suistui ojaan Oulussa - epäillään rattijuopumuksesta ja huumausainerikoksesta
0:07
Esteettömän luonnossa liikkumisen kysyntä kasvaa - väestö ikääntyy ja liikuntarajoitteisille tarvitaan lisää kohteita
0:06
Saksa äänestää parlamenttivaaleissa - mikä puolue vie kolmanneksi suurimman puolueen paikan?

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Saako työpaikalta lähteä kun työt tehty?

72 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suomen etu olisi Natoon liittyminen

Nato-jäsenyyden vastustajat väittävät usein, että jäsenyys pakottaisi Suomen nostamaan puolustusbudjettiaan. Tämä väite ... Lue lisää...
Iso Myy

Jari ja sarjakuvat

Jari

24.9.

Naapurit

23.9.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image