Kotimaa

Mainos

Mikä on hyvä syy lähteä kesken kauden? Kan­san­edus­ta­ja Anttila toivoo selkeitä pelisääntöjä – "Nyt homma on ihan kesannolla"

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) toivoo selkeämpiä pelisääntöjä siihen, millä perustein kansanedustajan tehtävistä voidaan vapauttaa kesken kauden. KUVA: ILKKA LAITINEN
Kotimaa 9.2.2018 16:25
Ida Roivainen

Kansanedustaja voi jättää tehtävänsä kesken kauden, jos hän saa eduskunnalta vapautuksen. Mutta onko esimerkiksi bisnekseen lähteminen moraalisesti paheksuttavampaa kuin vaikkapa suurlähettilääksi tai muihin yhteiskunnallisesti merkittäviin tehtäviin?

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila otti tällä viikolla kantaa kansanedustajien toimesta vapauttamiseen kesken kauden. Anttilan mukaan vapauttamisen ei pitäisi olla läpihuutojuttu.

– Olen eduskunnassa nyt yhdeksättä vaalikautta. Kun aloitin 1980-luvulla, oli erittäin harvoja tehtäviä, joihin sai siirtyä kesken kauden. Pääsihteeri Seppo Tiitisen aikana 1990-luvulla, kun näitä vapautuspyyntöjä haettiin paljon, aukko oli hyvin ahdas. Muistan esimerkiksi, että tamperelainen kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.) pyysi eroa eduskunnasta, koska hän turhautui niin paljon siihen, ettei saanut mitään aikaan heikompiosaisten ihmisten asioissa. Ei hänelle eroa myönnetty, Anttila kertoo.

Anttila kirjoitti kannanottonsa sen jälkeen, kun kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sanna Lauslahti kertoivat hakevansa vapautusta tehtävistään helmikuun aikana.

Syy vapautuksen hakemiselle on se, että Mäkelä on valittu Nurmijärven kunnanjohtajaksi ja Lauslahti Lääketeollisuuden toimitusjohtajaksi.

Anttilan mukaan vielä parikymmentä vuotta sitten vapautuksen saivat lähinnä maaherroiksi tai suurlähettiläiksi siirtyvät kansanedustajat. Nykyään vapautuksia jaetaan Anttilan mukaan liian lepsuin perustein.

– Olisi hyvä, että perustuslakivaliokunta tekisi tarkan linjauksen siitä, mihin tehtävään voi saada vapautuksen ja mihin ei. Silloin eduskuntakaudesta toiseen olisi samat pelisäännöt. Nyt tämä ei ole ollut kovin johdonmukaista, ja mielestäni homma on ihan kesannolla.

Kansanedustajia sitoo perustuslaki

Tällä hetkellä eduskunta voi myöntää vapautuksen edustajantoimesta, jos eduskunta katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy. Nimitys yhteiskunnallisesti merkittävään tehtävään on yleensä katsottu hyväksyttäväksi syyksi.

Edellisellä vaalikaudella, vuonna 2014, esimerkiksi kansanedustaja Lasse Männistö (kok.) pyysi vapautusta kansanedustajan tehtävistä siirtyäkseen Helsingin apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi.

Männistö sai kuitenkin osakseen runsasta kritiikkiä, ja veti lopulta vapautuspyyntönsä takaisin. Vaalikauden jälkeen, keväällä 2015, Männistö siirtyi terveyspalveluja tuottavan Mehiläisen johtajaksi.

Tällä vaalikaudella kansanedustaja Carl Haglund (rkp.) puolestaan sai vapautuksen tehtävistään heti vaalikauden alkutaipaleella, vuonna 2016. Haglund siirtyi kansanedustajasta bioenergiatoimija Sunshine Kaidi New Energy Groupin varatoimitusjohtajaksi.

– Vaikka kansanedustajan vapautus ei olekaan perustuslain vastaista, vapautukseen liittyy ongelmia perustuslain, kansanedustajan toimen tärkeyden sekä demokratian toteutumisen kannalta, toteaa valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Perustuslain mukaan ”valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Ojanen on sitä mieltä, että tästä perusperiaatteesta käsin ei ole yhdentekevää, jos edustajaksi valittu vapautetaan toimistaan kovin heppoisin perustein.

Lähes kaikki hakijat saaneet vapautuksen

Iltalehti uutisoi tänään torstaina, että Eduskunnan tietopalvelun tietojen mukaan 62 kansanedustajaa on pyytänyt eduskunnalta eroa vuoden 1979 jälkeen.

Viime vuosina vapautusta ovat hakeneet muun muassa Anni Sinnemäki (vihr.) Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi, Olli Rehn (kesk.) Suomen Pankin johtokuntaan ja Alexander Stubb (kok.) Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi.

Ero on myönnetty käytännössä aina. Vain kahdessa tapauksessa sitä ei ole myönnetty: vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukosen tapauksessa vuonna 1991 ja kristillisestä liitosta eroa pyytäneen Vesa Laukkasen tapauksessa vuonna 1994.

Laukkanen perusteli eropyyntöään poliittisen toiminnan lopettamisella, Stenius-Kaukonen poliittiseen toimintaan turhautumisella. Kummallekaan eroa ei myönnetty.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen onkin samoilla linjoilla kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan kanssa siinä, että nykykäytännöt ovat luisuneet vapautusten suhteen liian lepsuiksi.

– Esimerkiksi edustaja Lauslahden tapauksessa voidaan nähdä kyseenalaisia piirteitä, kun huomioidaan vireillä oleva sote-uudistus. Se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen siirtyy terveysalan etujärjestön, Lääketeollisuuden johtoon, on minusta tuorein esimerkki siitä erittäin kovasta lobbauksesta, joka sote-uudistuksen ympärillä on käynnissä ja joka muiden keskeisten tahojen ohella kohdistuu jostain syystä yleensä eniten tietyn puolueen [kokoomuksen] edustajiin, Ojanen sanoo.

– Aika näyttää, miten Lauslahden ja Mäkelän käy. Tässä on kuitenkin se ongelma sylissä, että tällä kaudella esimerkiksi Carl Haglund on jo saanut vapautuksen, ja siinä mielessä kaikille täytyisi olla sama kohtelu. Tosin Lauslahden tapaus eroaa Haglundista siinä, ettei Haglund ollut jäävi, kun vastaavasti Lauslahti voisi olla, Sirkka-Liisa Anttila toteaa.

Hankalat termit sekaisin

Kansanedustajien

vapauttamista koskeva keskustelu sai tällä viikolla aikaan jonkin verran huvittuneita reaktioita, kun edustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) vetosi kannanotossaan edustajia velvoittavaan imperatiiviseen mandaattiin.

Edustaja

Anttilan mukaan kansanedustaja saa vaaleissa kansalta imperatiivisen mandaatin, joka velvoittaa edustajia pysymään pestissään koko vaalikauden. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Toisin kuin

Anttila väittää, kansanedustajia velvoittava imperatiivinen mandaatti liittyy perustuslain 29. pykälään, jonka mukaan edustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta sekä velvollinen noudattamaan perustuslakia.

Imperatiivisella mandaatilla

ei siis ole mitään tekemistä kansanedustajan tehtävästä vapauttamisen kanssa. Siitä päättää perustuslain mukaan eduskunta.

Kansanedustajan

toimen keskeytymisestä sekä siitä vapauttamisesta ja erottamisesta säätää perustuslain 28. pykälä, jonka mukaan eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen, jos eduskunta katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy.

Hyväksyttäväksi syyksi

on yleensä katsottu nimitys yhteiskunnallisesti merkittävään tehtävään.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

"JA toivottavasti lähtevä ensimäisenä nämä kiikkustuolikaatihin lukeutuvat vanhukset."
Jaaha, taas yksi joka haluaa, ettei minkäänlaista järjenkäyttöä enää esiintyisi eduskunnassa. Eikö nyt ole jo nähty ihan tarpeeksi nuorten järjettömyyttä, ei tuollaiset alta nelikymppiset penikat saa aikaan muuta kuin sekasotkua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Selkeitä ja rehellisiä toimia edellytetään hallituksen muodostamiseen .Sipilä muodosti Suomen hallituksen ryhmän henkilöiden kanssa jotka Loikkasivat PS puolueesta .Kannatus 1 prosentin luokkaa ja ministereitä liuta .Myös selvennystä kaivataan ministerin toimiin kun Mykkänen valmis ottamaan 10 000 kiintiöpakolaista Suomeen !! Tätä ei ole hallituksessa sovittu .Nykyhallitus repeilee ja huseeraa sinne tänne ja aiheuttaa sekasortoa Suomessa .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

JA toivottavasti lähtevä ensimäisenä nämä kiikkustuolikaatihin lukeutuvat vanhukset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tietenkin saa lähtä.mikäänhän ei ole pakko paitsi kuolla.saavat sivusta hyvät virat ja käyttävät eduskunnan sisäisiä systeemiä hyväksi.noin se menee kun kaveria ei jätetä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Lapsella kaksi äitiä ?

Joo, tämä on ihmeellistä, maailmankirjat on todella sekaisin. Kellehän lapsiraukka tekee koulussa isänpäiväkortin, ja äi... Lue lisää...
myös ihmettelijä

Jari ja sarjakuvat

Jari

17.2.

Naapurit

17.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image