Metsäpeura alkaa olla tavanomainen näky esimerkiksi Sievin ja Reisjärven välisen maantien varrella. Perhon Salamajärven kansallispuistoon 30 vuotta sitten Kuhmosta tuotu alle kymmenen peuran lauma on kasvanut jo yli satakertaiseksi ja levittäytyy kohti pohjoista.
"Metsäpeurat ovat hirveen verrattuna vielä pieni ongelma liikenteessä, mutta jos ne levittäytyvät etelä-pohjoissuunnassa kulkevien valtateiden tuntumaan, kolarit varmasti yleistyvät. Kun ne löytävät esimerkiksi Kalajoen jäkäläkankaat, kasitiestä voi tulla ongelma. Peurat näyttävät myös kesyyntyvän ja uskaltautuvan pelloille ja teiden varsille laumoittain", sanoo metsäpeuroista väitöskirjaa valmisteleva Metsähallituksen tutkija Jukka Bisi.
Kainuussa metsäpeuroja on jäänyt autojen alle kymmenittäin. Suomenselän peurat ovat toistaiseksi pysytelleen valtateiden 4 ja 8 välimaastossa, jossa poikittaisliikenne on verraten rauhallista.
Talvehtimisalue
säilynyt samana
Peurojen ydintalvehtimisaluetta on edelleen Perhon, Lestijärven, Kinnulan, Reisjärven ja Pihtiputaan rajaama laaja erämaa-alue, jossa niille riittää ravintoa. Kesäisin laumat hajaantuvat soille ja pelloillekin ruohon perässä.
"Kesällä peurahavaintoja on tehty Keski-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta pitkälle Pohjois-Pohjanmaalle, mutta talveksi ne kerääntyvät edelleen sille muutaman sadan hehtaarin alueelle, johon ensimmäiset peuranaaraat juurtuivat", Jukka Bisi mainitsee.
Pohjoisen suunnassa peuroja liikkuu jo Oulujärveä myöten. Kun kanta kasvaa ja laitumet kuluvat, metsäpeura siirtyy sujuvasti etsimään uusia. Välillä on syttynyt kärhämiä maanviljelijöiden kanssa, kun peurat ovat sotkeneet peltoja. Bisin mukaan kärhämistä on selvitty kaatamalla muutamia peuroja vuosittain.
"Olemme yrittäneet metsästämällä opettaa peuroja välttämään asutusta. Ovat olleet hitaita oppimaan, mutta hieman varovaisemmaksi ne ovat tulleet."Kun metsäpeura päätettiin palauttaa ammoisille asuinsijoilleen Suomenselän alueelle, yhtenä ajatuksena oli saada sinne hieno riistaeläin ja matkailun vetovoimatekijä. Metsäpeuramatkailun tiimoilta on viritelty monia hankkeita vuosien mittaan, mutta toistaiseksi vailla merkittävää menestystä.
Riistaeläimeksi
hankala
Metsäpeuraa on vaikea nähdä. Siksi metsästäjätkään eivät ole innokkaita säntäämään sen perään. Koirasta ei metsäpeuran pyynnissä ole apua.
"Komeasarvisia uroksia haluttaisiin kaataa, mutta metsäpeurojen kiima sattuu juuri metsästysaikaan ja urosten liha on silloin lähes syömäkelvotonta. Kaadon pitäisi tapahtua heti jahtikauden alussa syyskuussa tai loppuvaiheessa joulukuun tietämissä", Bisi tietää.
Tällä hetkellä peuroja arvioidaan olevan Suomenselällä noin 1 300. Tavoitteena on 1 700 eläimen populaatio, joka saattaa olla totta jo lähivuosina. Kaatolupia on vuodesta 1998 alkaen myönnetty vuosittain muutamia kymmeniä.
Osansa ottavat suurpedot. Karhu- ja susikanta on hienoisessa kasvussa Suomenselän alueella. Saalistajia ovat myös ahmat ja ilvekset.
"Sudet ovat kiistatta verottaneet etenkin Kainuun peurakantaa, mutta eivät ne ole yksin syyllisiä. Metsien pirstoutuminen on muuttanut hirvilaitumet yhteisiksi peurojen kanssa. Susi saa helpommin saaliikseen peuran kuin hirven", sanoo tutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalantutkimuslaitokselta.
Salamajärven kansallispuistosta suunnitellaan metsäpeurojen suojelualuetta, ja sieltä löytyisi myös informaatiota.
