Luonnossa yhä harvinaisemmaksi käyneestä mesimarjasta yritetään kehittää taloudellisesti kannattava viljelykasvi. Maultaan ja aromiltaan ainutlaatuista marjaa kasvatetaan nyt kasvihuoneissa ja tunneleissa.
Itä-Suomen yliopisto tavoittelee tutkimuksissaan mesimarjalajikkeita, jotka kestäisivät aiempaa paremmin tauteja ja joista saataisiin runsaampia satoja. Jotta poiminta helpottuisi, myös marjan kokoa yritetään kasvattaa.
Tutkijoilla on ollut viime vuodesta lähtien kasvatuksessa satakunta kloonia ja lajiketta, yhteensä noin 2 000 mesimarja-amppelia. Tänä keväänä alkoivat uudenlaiset nesteviljelykokeet, joissa kasvin juuret ovat ravintoliuoksessa. Kasvit eivät kasva maaperässä vaan torneiksi kasatuissa päällekkäisissä ruukuissa kasvihuoneissa ja katoksissa.
Mesimarjan viljelyä on yritetty Suomessa yli 60 vuoden ajan, mutta sadot ovat jääneet pieniksi. Ravintoloiden ja elintarviketeollisuuden himoitsemaa marjaa viljellään nyt vain 2-4 hehtaarilla, ja sato on noin 5 000 kiloa vuodessa.
Suurin osa myyntiin tulevasta luonnonmarjasta poimitaan Pohjois-Pohjanmaalta.
