Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) mielestä Suomi piiloutuu EU-kilven taakse varsin monissa asioissa. Esimerkiksi hän ottaa hallituksen päätökset ja aikeet yhtiöittämisistä.
Hän muistuttaa, että direktiiveissä on paljon kansallista tulkinnanvaraa. Hänen mukaansa muut jäsenmaat käyttävät sitä paljon laajemmin kuin Suomi. Suomi säätää lainsäädäntönsä eduskunnassa, ja se voi itse määrittää, millä velvoittavuustasolla asiat tapahtuvat.
– Jos tällä järjellä tänä päivänä päätyisin ministeriksi, haluaisin joka ikisen päätöksen kohdalla nähdä direktiivikohdan ja saada perustelut, miksi asia pitää säätää juuri näin, hän sanoo.
Kyllösen mielestä Suomessa on pidetty huoli siitä, että virkamiehet pelkäävät, saavatko he käyttää omaa tervettä järkeä. Pelkona ovat valitukset.
Hän sanoo oppineensa europarlamentissa, että ”kravatti pitää löysätä”.
– Jos me olemme mallioppilas, voin vakuuttaa ettei kukaan muu ole. Itselleni tämä on ollut opin paikka, Kyllönen sanoo.
Hän sanoo Suomen asenteen näkyvän siinä, että edunvalvonta EU:ssa on usein hyvin vaatimatonta.
– Pitäisi olla reippaammin liikkeellä oman asian puolesta. Olemme monesti takamatkalla.
Jyrki Kataisen 2. hallituksessa liikenneministerinä toiminut Kyllönen on toiminut meppinä nyt kaksi vuotta. Hän vei kaksi vuotta sitten vasemmistoliiton takaisin europarlamenttiin ja on Kainuun ensimmäinen meppi.
Uuden aluevaltauksen vaikuttamisessa Kyllönen on tehnyt YouTubessa. Hänen tunnetaan myös Kyllikkinä, ja uusien videoiden nimenä onkin Kyllikin iltasatu.
Tuoreimman iltasadun nimi on Hei, me yhtiöitetään. Siinä Kyllikki kannustaa kansaa kilpailemaan, ihan kaikesta ja pienestä pitäen. Iltasatu yhtiöittämisestä syntyi parlamentin työhuoneessa pitkän työpäivän jälkeen. Avustaja kuvasi ja Kyllikki puhui.
– Asiallinen asia on helpommin ymmärrettävässä muodossa kuin poliittinen jargon, Kyllönen perustelee videota ja valitsemaansa tyylilajia.
Seuraavan iltasadun aihe muhii mielessä. Se saattaa liittyä oman puolueen tulevaisuuteen ja Euroopan kehitykseen.
