Matalapalkkatyö on lisääntynyt Suomessa selvästi 2000-luvulla. Muutos jatkuu edelleen ja tahti on kiihtyvä, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta.
Muutos alentaa suomalaisten keskimääräistä palkkatasoa. Ansiot ovat koko ajan nousseet, mutta Malirannan mukaan suomalaisten keskipalkkataso olisi tällä hetkellä varovaisesti arvioiden viisi prosenttia korkeampi, jos matalapalkkaisen työn osuus ei olisi lähtenyt kasvuun 1990-luvun puolimaissa.
Matalapalkkatyön lisääntyminen johtuu siitä, että uusia työpaikkoja on syntynyt yksityisiin palveluihin sellaisille toimialoille, joissa tehtävät ovat matalapalkkaisia. Malirannan mukaan monessa muussa kehittyneessä maassa on tehty samanlaisia havaintoja.
"Suomen kaltaisiin rikkaisiin maihin jää paitsi korkean arvonlisäyksen tehtäviä, myös matalapalkkatöitä, joita on vaikea ulkoistaa ulkomaille. Ne ovat tyypillisesti paikallisia lähipalveluita, joissa palkkataso on matala", Maliranta kuvailee.
Vaikka matalapalkkatyö painaa keskipalkkoja, se näyttää helpottaneen työttömyyspaineita.
"Työttömyysprosenttimme on oikeastaan hämmästyttävän alhainen, kun ottaa huomioon, miten pitkä ja sitkas taantuma meillä on ollut."
Uudet tiedot liittyvät Etlan hankkeeseen, jossa tutkitaan kilpailukyvyn kehitystä ja palkanmuodostusta.
"Tulos on sen verran moneen kertaan tarkistettu, että sen uskaltaa jo tällaisella mainintatasolla todeta", Maliranta kertoo.
Maliranta kertoi vielä julkistamattomista tutkimushavainnoista ensimmäisen kerran torstai-iltana Twitterissä.
"On kummallista, että muutamat kärkiälykköpoliitikotkin koko ajan jankkaavat, että kehittyvissä maissa ei ole matalan osaamisen työtehtäviä, kun se ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa, hän ihmettelee."
Matalapalkkatyö nousi voimakkaasti keskusteluun viime keväänä, kun valtioneuvoston kanslia julkaisi vihreiden kansanedustajan Osmo Soininvaaran ja VATT:n ylijohtajan Juhana Vartiaisen raportin Lisää matalapalkkatyötä.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen perusteella matalapalkka-alat ovat tyypillisesti naisvaltaisia.