Kotimaa

Maratonit vaihtuivat Parkinson-kerhoon – kuusamolainen Martti Tyni tietää, että toinen vertainen on potilaan paras tuki

Koillismaan Parkinson-kerhon puuhamiehet Pentti Manninen (vas.) ja Martti Tyni vakuuttavat, että kerhoon kannattaa tulla, ainakin katsomaan, mitä kaikkea on tarjolla. KUVA: Ulla Ingalsuo
Kotimaa 17.4.2018 21:16
Ulla Ingalsuo

Kirkkolahdella helottaa aurinko pilvettömältä taivaalta ja Kelan rannalla pilkitään. Martti Tyni saa pilkkireiälle seurakseen toisen kuusamolaisen, Pentti Mannisen, ja juttu luistaa, vaikka Kuusamojärven kalat eivät olekaan tällä kertaa syöntituulella.

Miehiä yhdistää Parkinsonin tauti. Ollaan Koillismaan Parkinson-kerhon ja paikallisten sairaanhoitajaopiskelijoiden yhteisen teemapäivän vietossa.

– Kato, käsi ei vapise yhtään. Lääkitys taitaa olla kohdallaan, Tyni naurattaa kaveriaan.

65-vuotias Martti Tyni sai Parkinson-diagnoosinsa 57-vuotiaana.

Rajavartiostossa opistoupseerina elämäntyönsä tehnyt ja vapaa-aikanaan useita maratoneja ja puolimaratoneja juossut mies myöntää, että diagnoosi pysäytti. Maraton taittui parhaimmillaan kolmeen ja puoleen tuntiin, puolimaraton 50-vuotiaana aikaan 1.30.10. Viimeisestä viivalle lähdöstä on kaksi vuotta: tuolloin hän juoksi Kiimingissä 10 kilometriä.

Ei näin liikkuvalle miehelle pitänyt näin käydä.

– Sukulaiset ja kaverit rupesivat huomauttelemaan kädestäni, joka kuulemma roikkuu ja sormistani, jotka vippasevat.

Tyni hakeutui lääkäriin ja diagnoosi varmistui melko nopeasti. Ensimmäiset lääkkeet veivät kaiken toimintakyvyn ja mies päätti sinnitellä vuoden kokonaan lääkkeittä. Tällä hetkellä hän käyttää lääkkeitä, mutta sanoo olevansa omasta tahdostaan edelleen alilääkitty.

– Jokaisen pitää löytää itselleen sopiva lääkitystasapaino. Ei ole kahta samanlaista potilasta, mies tietää.

Lääkityksen lisäksi Parkinson-potilaan elinehto on liikunta. Koillismaan Parkinson-kerhon vetäjänä toimiva Tyni kertoo hiihtäneensä tälle talvelle jo 350 kilometriä ja kesäisin hän kävelee edelleen kuntonsa mukaan.

Kerho tarjoaa jäsenilleen myös ohjattuja liikuntavuoroja.

– Elämänarvot menivät sairauden myötä uusiksi, mutta aika nopeasti ymmärsin, että ei tässä maailmanlopusta ole kysymys. Hoito on hyvää ja lääkityksellä oireet ovat siedettävät. Aamukankeus on kiusallista, mutta muuten pärjään hyvin, kun en ajattele tautia koko ajan.

Tynin mukaan tärkeintä on hyväksyä sairautensa ja saada tukea läheisiltään.

– Vaimoa tämä tietysti koskettaa ja myös lapsia. Sairauden taakse ei kuitenkaan voi piilottaa kaikkea. Ihmisen elämä on niin monimutkainen, hän sanoo.

Liikunnan lisäksi Tyni saa voimia runojen kirjoittamisesta. Runoilu alkoi sairastumisen myötä ja kuusamolaisen kronikoita ja runoelmia voi lukea melkein viikoittain paikallisista lehdistä.

– Runoihin on helppo kirjoittaa sellaisia tunteita, joille ei muuten oikein löydä sanoja. Viime aikoina olen kirjoittanut vähän vähemmän, mutta kyllä niitä edelleen syntyy.

Tynille tärkeää selviämisessä on myös vertaistuki.

Koillismaan Parkinson-kerhon kuukausittaisissa tapaamisissa vaihdetaan kuulumisia ja jaetaan kokemuksia. Tarjolla on myös asiantuntijaluentoja ja tietoa sairaudesta sekä sen hoitokäytännöistä.

– Tarvitaan myös tällaisia yleisiä tapahtumia, jotta tieto Parkinsonin taudista leviää, ja jotta sairastuneet saadaan mukaan yhteiseen toimintaan. Yksin ei kannata jäädä. Olemme täällä toinen toistemme tukena.

Parkinsonin tauti

  • Hitaasti etenevä neurologinen sairaus. Oireita liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet.
  • Oireet johtuvat aivojen mustan tumakkeen solukadosta ja siitä aiheutuvasta dopamiinin vähenemisestä.
  • Diagnoosi perustuu lääkärin tekemään haastatteluun ja neurologiseen tutkimukseen.
  • Taudin syytä ei tiedetä, eikä sitä osata parantaa. Oireita hoidetaan lääkkeillä ja kuntoutuksella.
  • Potilaiden taudin kulku on vaihtelee. Jonkun toimintakyky saattaa huonontua muutamassa vuodessa olennaisesti, ja joku säilyy vähäoireisena useita vuosikymmeniä.
  • Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin 14 000 ihmistä ja määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan tulevina vuosina väestön ikääntyessä.
  • Keskimääräinen taudin alkamisikä on 60 ikävuoden molemmin puolin. Miehillä tautia on jonkin verran enemmän kuin naisilla.
MAINOS

Kommentoi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Saksalaiset 1940 Oulussa

162 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Harmittaa ja ketuttaa kun meitä eläkeläisiä syyllistetään!

Kyllä meillä ikätoverit on nyt aika vähän nöyrtyä ja osoittaa kunnioitusta nyt työssäkäyviä kohtaan. He kuitenkin loppus... Lue lisää...
Vanha patu

Jari ja sarjakuvat

Jari

21.4.

Naapurit

21.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image