Kotimaa

Mainos

Mannerheim määräsi kes­ki­tys­lei­rit Itä-Karjalaan

Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Kuvassa Mannerheim tarkastamassa joukkoja Karjalassa -39.
Kotimaa 2.9.2008 13:04 | Päivitetty 2.9.2008 15:20
STT, JUHA RAIPPALINNA
Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Sotilashallinto perusteli venäläisten siirtoja sillä, että väestö asui sotatoimialueella ja oli mahdollisesti epäluotettavaa.

Ylipäällikön etukäteen antamasta sotilaskäskystä vangita venäläiset ei puhuttu mitään. Tiedot ovat historiantutkija Osmo Hyytiän tietoteoksesta Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944. Editan kustantama kirja perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon. Kustantajan mukaan tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia jatkosodasta käytyyn keskusteluun.

Jatkosodan alkaessa kesäkuussa Suomi aloitti hyökkäyksen ja eteni Laatokan pohjois- ja itäpuolitse Itä-Karjalaan. Alueen väestö eroteltiin kahteen ryhmään: kansallisiin ja epäkansallisiin. Jälkimmäiseen ryhmään kirjattiin venäläiset, mutta myös ukrainalaisia, puolalaisia, latvialaisia ja moldovalaisia. Epäkansalliset siirrettiin keskitysleireihin.

Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien asukasmäärä oli suurimmillaan 23 984 vuoden 1942 huhtikuun alussa. Vuoden lopussa leiriläisiä oli vielä 14 862.

Itä-Karjalaan rotuoppia

Sitä mukaa kuin suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa, alueen väestö kirjattiin ja jaoteltiin kansallisuuden perusteella. Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan".

Ylipäällikkö oli jo ennen Itä-Karjalan sotilashallinnon perustamista 8. heinäkuuta 1941 antanut käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueella jääneen väestön käsittelystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleireihin.

Venäläisiin ei kuitenkaan tullut lukea suomalaisista tai karjalaisista vanhemmista polveutuvia venäjänkielisiä henkilöitä, jotka halusivat liittyä karjalaiseen väestöön.

Kansalliseen väestöön kuulunut sai vihreän oleskeluluvan, epäkansalliseen punaisen kortin.

Valtaosa leiriläisistä aliravittuja

Vallattujen alueiden väestö koostui melkein yksinomaan naisista, alle 15-vuotiaista lapsista ja vanhoista miehistä. Tämä näkyi myös leirien kuolemansyytilastoissa, joissa perussyyksi tai lisätekijäksi kuolemaan on arvioitu aliravitsemus.

Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942. Silloin kuoli 500-600 henkeä kuukaudessa. Kuolleista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia.

Esimerkiksi Äänislinnan (Petroskoin) leireillä kuoli vuonna 1942 kaikkiaan 3 017 ihmistä. Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien kuolleisuus nousi vuoden loppuun mennessä 3 516 henkeen.

Keskitysleirit oli määrätty noudattamaan sotavankileirien ravintoannoksia. Laskennallisista ravintoarvoista (työssä käyville 2 538 ja käymättömille 2 038 kaloria) ei kuitenkaan kyetty pitämään kiinni. Perunan loputtua vuoden 1942 alussa ravintoarvot jäivät vielä alhaisemmiksi. Aliravitsemus paheni ja leiriläisiä alkoi kuolla nälkään.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Puolueettomasti ja ilman mitään kiihkoa puoleen taikka toiseen on pystyttävä ja kyettävä tutkimaan oman maan historiaa. Vain tällä tavalla toimimalla voidaan tulevaisuuteen katsoa ja ymmärtää mitä kaikkea myös suomalainen kykenee tekemään ja millaiseen toimintaan meillä Suomessa voidaan myös ryhtyä (historiasta opittavaa). Oliko Mannerheim alun alkaenkaan suomalainen, hänellähän oli Venäjällä saatu sotilaskoulutus ja myös muutoinkin venäläisen sotilaan historia takanaan. Vaikka Mannerheim Suomen pelastikin vapaaksi oli hänelläkin omissa tehtävissään hahmottamisongelmia (keskitysleirit ja mm. lasten ja vanhusten kuolemat siellä). Kukaan ei ole pelkästään vain hyvä ihminen, kaikilla on myös toisenlainen puolensa. Inhmillistä ihmisessä, meissä kaikissa, myös Mannerheimissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onkohan tämäkin tutkimus taas sitä samaa tasoa, mitä Elina Sana kirjoitti suomesta keskitysleireille lähetetyistä juutalaisista. Asia kun ei näytä tarpeeksi pahalta, niin pari nollaa lukuihin perään ja Finlandia palkintoa tulee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hmm. Sanomatta ettei olisi väärin ihmisiä sulkea vankileireille niin puhutaanko tässä nyt natsi saksa tyylisistä ihmistuhoamis leireistä vai ihan tavallisista vanki leireistä. Mielestäni sanalla keskitysleiri tarkoitetaan juurikin leirejä mihin ihmisiä koottiin rodun, uskonnon tms vuoksi tapettavaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskitysleirejä oli erilaisia. Työleiri ja kuolemanleiri on kaksi aivan eri asiaa. Voisiko tätä uutista nyt hieman laajentaa, jotta asiasta tulisi oikea kuva.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lupasi Tampereen antautujille vapauden.Siitä huolimatta sotavankisairaalassa ammuttiin vankeja sänkyihinsä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entäs sitten, KAIKILLA mailla oli vankileirejä!!! Tuolla tiedolla vain yritetään mustata Mannerheimin maine. Käykää Puolan Auschwitzissa ja puhukaa vasta sitten keskitysleireistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kostaakseen II maailmansodan aikana kansalaistensa kärsimät vääryydet, Venäjä hyökkää Suomeen.....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi iltapäivällä maan pohjoisosassa jäätävän vesisateen, lumipyryn ja sään lauhtumisen vuoksi. Ajokeli on huono Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Jos annat jotain, ole valmis myös vastaamaan kuljetuksesta

Jaa että täysi palvelu tavaran lisäksi? Taidat höpötellä provo- mielessä. Lue lisää...
En mee lankaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

17.12.

Naapurit

18.12.

Fingerpori

18.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image