"Pienempi pussi on jatkuvasti kampanjatuote kaupoissa", Myllyn Paras Oy:n kaupallinen johtaja Timo Jokela kertoo. Hän kuvaa neljänsadan gramman pussia sisäänheittotuotteeksi. Kaupat myyvät pienempää pussia jopa tappiolla.
Kilon pussi on harvoin tarjouksessa.
Vaikka jatkuva kampanja saattaa harhauttaa kuluttajaa, ei kampanjointia voi kaupalta kieltää, täsmentää Kuluttajaviraston lakimies Mika Hakamäki. Jatkuvassa tarjouksessa tuote ei sentään saa olla.
Myös valmistusmäärät vaikuttavat hintoihin. Suosittu tuotepakkauksen koko laskee hintaa. Valion kuohukermaa myydään eniten kahden desilitran pakkauksessa. Vähemmän vetoavan puolen litran pakkauksen litrahinta on pienempää pakkausta kalliimpi.
Oluen hinta monen asian summa
Oluen hinta määräytyy monimutkaisemmin. Panimoliiton viestintäpäällikkö Katri Tuulensuu sanoo, että valmistuserän koko vaikuttaa hintaan paljon. Pienen pakkauksen hinta on edullisin, koska menekki on suurin.
Uutta pakkausta valmistetaan aluksi pieni määrä, jolloin valmistuskustannukset nousevat normaalia kalliimmiksi. Esimerkiksi litran oluttölkki on uusi tuote, jonka valmistaminen ei suju vielä samalla rutiinilla kuin totutun kolmasosalitran tölkin valmistus. Myös pakkauksen ominaisuudet vaikuttavat hintaan.
Asiakas maksaa pahvikääreestä johon oluet pakataan, vaikka ostaisi vain yhden tölkin tai pullon.
Tuulensuu kuvaa oluen hinnan määräytymistä monen asian summaksi. Lain mukaan monipakkauksesta irrotettu yksittäinen olutpullo tai -tölkki ei saa koitua asiakkaalle litrahinnaltaan kalliimmaksi. Erikokoisten pakkausten hinnat saavat sen sijaan vaihdella.
Viiden litran tynnyreissä myytävä olutkaan ei välttämättä laske litrahintaa, koska tynnyrin valmistaminen on kallista. Kuluttajilta kysytään tutkimuksilla heidän mieltymyksiä eri pakkauskokoihin. Oluenkin hinnan määrää lopulta kauppias.
Suuren tuotepakkauksen ostaminen tulee yleisen käsityksen mukaan halvimmaksi. Käsitys on suurimmaksi osaksi oikea. Valtaosa suurista tuotepakkauksista on myös menekiltään suurimpia.
Nyrkkisääntönä suurin ja suosituin pakkauskoko on edullisin. Asiakkaalle ainoa tapa selvitä kauppareissusta halvimmalla on tarkistaa eri pakkauskokojen kilo- tai litrahinnat aina erikseen.

Kommentoi
hyvää ja halpaa,lihottaa sopivasti.
Kilohintahan se ratkaisee missä vaan tuotteessa. Lapsilleni tuli yllätyksenä tuo "kilohintavertailu". Oli muka halpaa karkkia pusseissa kunnes opastin katsomaan ja vertaamaan kilohintoja..Sitten hokasivat ja (toivottavasti) muistavat missä pystyy säästämään kun omilleen menevät.
Opiskelijalla ei kylläkään ole vara syödä tonnikalaa. Kilohinta moisessa tölkissä on sen verran iso, että halvemmalla lohtakin saa..
Mikään ei ole kauppiaan vika tai syy, ostavan asiakkaan!!! Eikä ole tottuus mistään mahottomuuesta, vaan kauppiaitten ja heitien esimiesten juutalaisten rahanaheneuvesta. Tottakai opiskelija pärjää tonnikalalla ja makaroonilla, ainakin opiskeluajan. Mutta jos viherpiipertäjät haluaa vain kaksitonnisia kaloja pyydettävän???
Sitä syödään ja juodaan mitä saa halvalla, ei kertakaikkiaan ole muuhun varaa ! Makarooni on köyhän eväs, olueen ei ole vara eikä tarviskaan !
kielipeli: Pastaan ei porata käyrällä poralla reikää, makaroniin kylläkin.
Myllyt sallittava
"Kauppiaat kivitettäväksi torille niillä ylihintaislla tuotteilla. " Toinen vaihtoehto on jättää ylihintaiset tuotteet ostamatta, kyllä se kauppiasta kirpaisee kun tavara vanhenee hyllyyn. Jos tuntuu ettei ota opiksi, asioi jatkossa toisessa kaupassa.
Onko muodikas pasta muutettu jälleen vanhaksi kunnon makaroniksi?
samaa mieltä: Kyllä tätä pitäisi säädellä lailla kun ei kaupat tee sitä itse. Olisi tärkeää pyrkiä tehokkaaseen materiaalien käyttöön eikä tuhlailuun.
Justiinsa katselin tuota makaronin hintaeroa, aivan järkyttävä ero "normaalin" ja ison (säästöpakkaus??) välillä.. Aina katson litra/kilohinnat, moni muu tulee huijatuksi!
Kilohintaa ei kannata aina tuijottaa. Mikä säästö vaikka saa kuinka halvalla eikä tule syötyä loppuun! Makaroni tarjoukset pusseja 2 eurolla on kaupan sisäänveto houkutin sekä koukutin.
Olen jo vuosikaudet ostanut tuotteet kilo-/ litrahinnan perusteella.
Pakkaukset ovat nykyään kalliimpia kuin moni luulisi. Mutta kun myynti kasvaa, päästään kuitekin neuvottelemaan halvemmista hinnoista tuoteketjun joka osassa. Moni sympatisoi aikanaan paperitehtaiden lakkoilijoiden puolesta, joilla oli jo mielestäni hyvä palkka. Mikä oli tulos? Nostettiin pakkausten hintoja, tehtaita lakkautettiin, halvemmat tuotteet pakataan tuonti muoviin, ympäristö haitat lisääntyvät, ympäristöongelmia rajoitetaan veroilla ja kaiken maksaa kuluttaja haluaa syödä pussin makarooneja.
Makaronin piikittäjäthän on tän tienny jo ennen vuosituhannen vaihdetta, kun ei oikeastaan muuhun ruokaan ole varaa. Eipähän pääse ylipaino yllättämään kun ei ole varaa syödä.
MINÄ SYÖN KOHTA PUSSILLISEN MAKAROONIA JA LÄHEN MUSTAAN KUMPUUN PASSIIN JA KÄYN ILTAPÄIVÄSTÄ PUSSISLAMMILLA PILKILLÄ JA ILTA SAUNAN JÄLKEEN LÄHEN NAISIIN JOHONNIIN PÄIN MISTÄ VAIN SAAN VAINUA.
Kossukin on halvempaa 0,7l pullossa kuin 1l pullossa.
Kilohinta ja litrahinta tosiaankin kertovat tuotteen hinnan. Pakkauskoolla valmistaja usein pluffaa kuluttajaa, joka ei näitä seuraa. Täällä pohjoisessa esim. Antellin leivän kilohinnat ovat korkeat, pakkaushinta voi olla verraten sama kuin muissa. Jos vielä viitsii silmäillä ravintokuidun määrän, huomaakin maksavansa ranskanleivän tasoisesta tuotteesta huikean hinnan.
Myllyn paras on tosiaankin parasta makaroonia ja pikkupakkaukset ovat tosi käteviä, joten eipä valiteta turhasta. Toisaalta huomasitteko, että olut se vain on niin tärkeä tuote, että tästäkin jutusta veti suurimman huomion. Oluesta sen verran, että irtopullot ja irtotölkit tulevat halvimmaksi yleensä ja se on ihan oikein, ei tarvi ostaa isoja määriä, tämä tosin ei stokkalla onnistu, siellä olut on kalliimpaa eikä makaroonikaan vissiin kovin halpaa. Kuohukermaa ja rusinoita ostetaan harvoin, ei tuu paljon hintaa katottua.
Myös kaurahiutaleet ja useat jauhot ovat halvempia pienissä pakkauksissa. Siksi en koskaan kasko tuotteen hintaa kaupassa vaan kilohintaa.