Maakuntauudistuksen toteutuessa kunnissa toimiva nykyinen ruokahuolto jakautuu kahtia: osasta tulee maakunnan henkilökuntaa, osa jää kuntien palvelukseen. Sama koskee keittiöitä.
Uudistuksen pelätään aiheuttavan tarvetta rakentaa uusia koulukeittiöitä kuntiin, vaikka muuten tarvetta ei olisi. Näitä huolia on jo otettu esille ainakin Pyhäjoella ja Siikajoella.
Toisaalta pohditaan, mistä maakunta lopulta ostaa ruokansa? Kunnilta se ei voi ruokailua ostaa.
Pyhäjoen kunnan ruokapalvelu- ja siivouspäällikkö Eija Sarpola tuo esiin monia seikkoja, jotka saavat maakuntauudistuksen yhteydessä mainostetut kustannussäästöt uuteen valoon.
Pyhäjoen Jokikartanon keittiössä tehdään aterioita paitsi Jokikartanon vanhuksia myös yhden päiväkodin ja viiden ryhmäperhepäivähoidon lapsia varten. Kunnassa joudutaan ratkaisemaan, missä varhaiskasvatuksen 100 ateriaa tehdään vuonna 2020, jos maakuntauudistus toteutuu: investoidako Saaren koulun keittiöön tai rakentaako uusi keittiö?
– Jos joudutaan investoimaan uusi keittiö, se nostaa aterioiden hintoja.
Yhtenä mahdollisuutena saattaa olla ruoan tekeminen yhdessä suuressa yksikössä jossain kaukana.
Ouluun on valmistunut ruokatehdasta muistuttava Lööki, joka tekee ruokaa Oulun kaupungille ja sairaanhoitopiirille. Se on mainostanut itseään tuotantokeittiönä, joka voi tuottaa ruokaa 100 kilometrin päähän.
– Pahimmillaan meillä ei ole enää Pyhäjoella valmistuskeittiötä, Sarpola sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Marjukka Manninen vahvistaa, että kunta ei voi myydä ruokapalveluja maakunnalle. Tämä onnistuu vain, jos kunta yhtiöittää palvelunsa.
