Kotimaa

LM selvitti: Maakunnissa tyrmätään Sampo Terhon EU-ehdotus. "Raha ohjautuisi kas­vu­kes­kuk­siin"

Kemin Digipoliksen suojissa on onnistuttu EU-rahoituksella luomaan edellytyksiä kasvuyritykselle. Yksi niistä on Palsatech Oy, jonka kairasydänvaraston kivinäytteitä esittelee geologi Jari Mannila toimitusjohtaja Mika Alasuutarille (vas.) Digipoliksen toimitusjohtaja Kimmo Heikalle (oik.) ja ohjelmapäällikkö Kari Poikelalle.
Kotimaa 19.5.2018 8:00
Pekka Mauno

Maakunnan liittojen EU-rahoituksesta vastaavat kehittämisjohtajat eivät kannata Eurooppa-ministeri Sampo Terhon (sin.) EU-linjauksia.

Terho kritisoi blogissaan EU:n koheesiorahoitusta Suomen kannalta "käsittämättömän kalliiksi". Terhon mielestä parempaan tulokseen päästäisiin, jos luovuttaisiin kierrättämästä rahoja Brysselin kautta.

Lännen Median sähköpostikyselyssä kehittämisjohtajien mielestä tilanne päinvastoin heikkenisi. Alueellinen kehittämistyö muuttuisi poukkoilevaksi ja rahat valuisivat kasvukeskuksiin. 13:lle maakuntien kehittämisjohtajalle suunnattuun kyselyyn vastasi 10.

– En usko, että kansallistamalla tukirahoitus paranisi. EU:n kautta "kiertävä" koheesiorahoitus on korvamerkittyä rahaa ja sitä tulee käyttää koheesiopolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen. Kansallisesti koordinoitu raha ohjautuisi kasvukeskusten vahvoille toimijoille, sanoo Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas.

– Lähihistoriaan peilaten kävisi niin, että kehittämistyön pitkäjänteisyys ja strategisuus kärsisi. Kansallinen aluepolitiikka on ollut aika poukkoilevaa ja lyhytjänteistä. EU-ohjelmakausi kestää seitsemän vuotta eikä ohjelmakausien välilläkään ole ollut mitään täyskäännöksiä kehittämisen linjauksissa, arvioi vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala Etelä-Pohjanmaan liitosta.

– On käsittämätön ajatus, että koheesiopolitiikan rahoitusta pienentämällä Suomen nettomaksuosuus pienenisi, koska maatalouden saamien tukien jälkeen koheesiorahasto on se, josta Suomelle saadaan rahoitusta takaisin, huomauttaa puolestaan kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl Lapin liitosta.

Rahoituksen jatkuvuus tärkeää maakunnille

EU:n tulevissa budjettineuvotteluissa Suomen kannalta hankalimpiin asioihin kuuluu juuri koheesiorahoituksen kohtalo. EU:n komission toukokuun alussa julkistaman rahoituskehysehdotuksen mukaan koheesiorahoitusta kokonaisuudessaan leikattaisiin 7 prosentilla.

Leikkaukset kohdistuisivat eri rakennerahastoihin eri tavoin. Joissakin rahastoissa leikkaukset olisivat jopa 30–35 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi Suomelle tärkeä Eakr-rahaston taso säilyisi entisellään.

Kehittämisjohtajien vastausten mukaan rakennerahastojen tason säilyminen on joko erittäin tärkeää tai vähintäänkin tärkeää.

– Koheesiorahoituksella on mielestäni ollut ”määräänsä” suurempi merkitys alueen kehittämisessä ja uusien avausten käynnistämisessä. Esimerkiksi Salon äkilliseen rakennemuutokseen suunnatut rakennerahastovarat ovat olleet vaikuttavia: lisänneet työllisyyttä, start-upien määrää ja yleistä ”toimeliaisuutta” alueella, sanoo aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio Varsinais- Suomen liitosta.

– Koheesiopolitiikan jatkuminen on tärkeää, mutta ei tosin välttämättä entisillä linjoilla. Erityisesti tulisi uudistaa rakennerahastovarojen jakokriteereitä niin, että ne tukevat kasvua ja uudistumista, sanoo vs. kehittämisjohtaja Osmo Väistö Hämeen liitosta.

– Erityisen tärkeää on, että tulevalla ohjelmakaudella päätöksenteko rahoituksesta alueilla edelleen vahvistuu, sanoo Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Tiina Rajala.

MAINOS

Kommentoi

EU:n koheesiopolitiikkaa ja tuki järjestelmiä voi verrata kehitysapuun joka ei yleensä tuota tulosta koska ilmainen raha passivoi kehitystä. Mikäli EU:ta ei saada tukea niin mitään ei myöskään olla valmiita tekemään omalla rahalla. Rakennerahastolla saatetaan myös tehdä turhanpäiväisiä ja vääriä asioita yksinkertaisesti siitä syystä että raha on korvamerkitty ja se pitää kuluttaa pois.

EU:n rakennerahastoa ja maataloustukea pitäisi arvioida ja uudistaa jatkuvasti niin että tukijärjestelmä on toimiva ja tuottaa tulosta. Ehkäpä keskustelua kannattaisi käydä EU:n koheesiopolitiikasta pitäisikö poliittisia linjauksia uudistaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ompa uutisessa taitavasti piilotettu Suomen kokonaisnettomaksuosuus asukaskohtaisen luvun taakse. "Saamapuolella" toki käytössä kokonaissummat asukaskohtaisten lukujen sijasta. Miinuksella ollaan rankasti ja Suomi on asukaslukuun suhteutettuna EU:n suurimpia nettomaksajia. Mutta ei se mitään. Seuraavissakin vaaleissa ääni kokoomukselle, keskustalle tai demareille niin saamme maksaa jatkossakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Terhon ei kannata tehdä mitään linjauksia kannataa ruveta jo pakkaamaan tavaroitaan eduskunnasta lähtölaskenta on käynnissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

48
Kekkonen poisti hakaristin Valkoisen Ruusun suurrististä, muuallakin swastika on yhä tabu – Tutkija nostaisi muinaisen symbolin arvoonsa
30
Kysyimme, mihin aikaan nurmikkoa on soveliasta leikata? – "Asiasta ei ole olemassa mitään varsinaista lakia"
25
Politico: Trumpin nollatoleranssipolitiikka rajalla on käytännössä kuollut ja kuopattu
21
Saksan maaliin johtaneen vapaapotkun aiheuttanut ruotsalaispelaaja lytättiin sosiaalisessa mediassa: "Saavat jatkaa vihaamista"
17
Kaupasta vietiin olutta puukolla uhaten ja nyrkit heiluivat Oulussa juhannusaattona, myös rattijuopot työllistivät poliisia
17
Valkoisen talon tiedottajaa ei palveltu ravintolassa Yhdysvaltojen Virginiassa – syynä Trumpin politiikan puolustaminen
14
Henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi ulosajossa Kempeleessä – puhalsi 1,8 promillen lukemat

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Mitä ajattelet Venäjästä?

179 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Uhkailulla ja kiristyksellä aikaansaadun kilpailukykysopimuksen kohtuuttomat lomarahaleikkaukset tuntuvat monen kukkaroissa!!

OIkeiden maksumiesten/-naisten tarina olkaa hyvät: "Verohallinnon ja Veronmaksajain keskusliiton tilastojen mukaan hyvä... Lue lisää...
Kylmää faktaa köyhil...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image