Lapsilisät tuovat Liminkaan roiman potin rahaa. Toissa vuonna rahaa kertyi kolme miljoonaa euroa."En tiennytkään, että summa on näin suuri", Limingan kunnan talousjohtaja Terttu Suvitie ihmettelee.
Kunnan kassaan verottomista lapsilisistä ei napsahda suoraan ollenkaan. "Yrityksiä kunnassa kiertävä raha vilkastuttaa paljon", Suvitie uskoo.
Tiedot ilmenevät Kansaneläkelaitoksen vuoden 2003 perhe-etuustilastosta.
Talousjohtaja vertaa luontevasti kolmea miljoonaa kunnan viime vuoden verotuloihin tai valtionosuuksiin. Kyse ei ole mistään kahvirahoista; lapsilisät vastaavat verotuloista neljännestä ja valtionosuuksista reilua neljännestä.
Tietoa ei ole, paljonko europotista menee kulutukseen ja paljonko säästetään lasten tileille tai ostetaan heille esimerkiksi osakkeita.
"Arkikokemuksen kautta voidaan olettaa, että valtaosa kulutetaan. Eniten Limingassa lapsilisät näkyvät elintarvikekaupassa, sen sijaan esimerkiksi vaateostoksilla käydään hyvin paljon Kempeleessä ja Oulussa", Suvitie arvioi.
Tupoksessa lapsista on noin 40 prosenttia, ja perheet ostavat paljon Oulusta ja Kempeleestä.
Toimitusjohtaja Kauko Minkkinen Limingan Osuuskaupasta arvioi, että liikkeen päivittäistavarakassaan tästä kolmesta miljoonasta kilahtaa jopa miljoona. Minkkinen arvioi määrää kaupan markkinaosuudella ja sillä, että valtaosa lapsilisistä menee päivittäistavaroihin, kuten esimerkiksi ruokaan.
"Tämä parantaa selvästi lapsiperheiden ostovoimaa. Sillä on iso vaikutus, koska kaupan päivittäistavaramyynti on noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa."
Tiliasiakkailla eivät lapsilisäpäivät näy, mutta monella käteisostajalla ne näkyvät Minkkisen mukaan suoraan ostosten määrissä.
Suurperheitä eniten maakunnassa
Limingassa on Kansaneläkelaitoksen tilaston mukaan toiseksi eniten lapsilisän saajia väkilukuun suhteutettuna. Lakeuden kunnan ohi ajaa koko maassa vain pohjalaiskunta Luoto.
Limingassa lapsilisää saa reilu kolmannes kunnan asukkaista (34,3 prosenttia). Lähes yhtä paljon lisän saajia on naapurikunnassa Oulunsalossa.
Limingassa ei ole poikkeuksellisen paljon suurperheitä. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan Limingassa on vain joka seitsemännessä lapsiperheessä enemmän kuin kolme lasta. Merijärvellä näin monta lasta on joka neljännessä lapsiperheessä. Merijärven lisäksi suurperhekuntia maakunnassa ovat Pyhäntä, Sievi, Tyrnävä ja Yli-Ii. Muun muassa perinteinen lestadiolaisuus näkyy usean kunnan syntyvyysluvuissa.
Oulun seudun työnjako näkyy selvästi: lapsiperheet muuttavat isojen tonttien perässä Oulun ympäristökuntiin. Niinpä Oulussa lapsilisää saavien osuus on Hailuodon ja Pulkkilan ohella pienin koko maakunnassa. Kaikki muut Pohjois-Pohjanmaan kunnat ylittävät koko maan keskiarvon.
Sama suunta näkyy myös muualla. Niinpä esimerkiksi Pornaisissa Uudellamaalla lapsilisää saavien osuus on suuri, samoin kuin Pirkkalassa ja Ylöjärvellä Tampereen lähellä.
Suurperheissä Oulu kuuluu koko maan keskikastiin. Siellä yli kolme lasta on vain neljällä prosentilla lapsiperheistä.
