Kyösti Kallion sanat ravistelivat kansaa

Vasta itsenäistynyt Suomi-neito tanssi oman elämänsä ensiaskeleet mollisävelmään. Joulukuussa vuonna 1917 saatiin itsenäisyys. Tammikuussa 1918 jo sodittiin.

Raakuuksien ja poliittisen terrorin runtelema kansakunta kaipasi eheytymistä - kaipaa kai vieläkin.

Jostain eheytymisen oli lähdettävä. Kun historian aikajanalle pystytetään merkkipaaluja, voi yhden eheytymisen merkkipaalun iskeä Nivalaan. Päivämääräksi tolppaan sopii kaivertaa 5.5. ja vuodeksi 1918.

Tuolloin nivalalainen senaattori Kyösti Kallio puhui Nivalan kirkossa. Kansalaissodan päättymistunnelmissa hän hämmensi kuulijakuntaa.

"Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä", Kallio puhui täydelle kirkolle.

Kirkkoväki ei ollut odottanut näin sovittelevaa sävyä mieheltä, joka oli juuri palannut kotiin piileskeltyään Helsingissä henkensä puolesta.

Ensimmäinen sovintopuhe


Kallion puheesta on kulunut 90 vuotta. Puhe itsessään ei saanut suurta huomiota aikansa lehdissä - esimerkiksi Kaleva ei kertonut siitä mitään - mutta puheen pohjalta alkoi keskustelu sovinnosta.

"Puheella oli huomattava merkitys siksi, että Kallio oli ensimmäinen valkoisen puolen ministeritason poliitikko, joka puhui julkisesti sovinnon puolesta", professori Kari Hokkanen sanoo. Hokkanen on kirjoittanut Kyösti Kallion elämäkerran.

Kallion sanat voisivat olla edelleen minkä tahansa isänmaallisen julistuksen pääsanoma. Omana aikanaan, sodan melskeiden runtelemalle kansalle osoitettuna, ne ravistelivat eivätkä saaneet aikaan varauksetonta vastakaikua.

"Voidaan sanoa, että se oli poikkeuksellinen ja rohkea veto, sillä myöskin kuulijakunta suhtautui siihen melkoisen hämmentyneesti", Hokkanen toteaa.

Tänään sunnuntaina Kallion sanat saavat vastakaikua ja ansaitsemansa huomion, myös lehdissä.

Nivalassa pidettävään Tasavallan eheytymisen juhlaan Kallion sanojen äärelle saapuvat esimerkiksi entiset pääministerit Paavo Lipponen (sd.) ja Esko Aho (kesk.).

Hallitusmuoto ja sovinto kiistakapuloina


Kallion sanat voi nähdä osana yleistä keskustelua, jossa yhteen nivoutuivat hallitusmuototaistelu monarkian ja tasavallan välillä sekä kansalaissodan jälkeinen sovinto.

"Monarkistit edustivat systemaattisesti jyrkkää linjaa, jonka kannalla oli hyvin selvästi Mannerheim ja senaatin oikeistolainen puoli. He olivat sitä mieltä, että on rakennettava järjestelmä, joka estää tapahtuneen uusiutumisen siten, etteivät punaiset uskalla enää yrittää. Tasavaltalainen puoli oli sitä mieltä, että on luotava järjestelmä, joka vie motivaation uusiutumiselta", Hokkanen näkee.

Miten Kallion julistama sanoma on muuttunut teoiksi? Onko syntynyt maa, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia? Edelleen jatkuvasta keskustelusta päätellen eheytyminen on yhä kesken.

"Vanha osapuolijako elää vielä yllättävästikin joissakin piireissä", Kari Hokkanen valittelee.

Tasavallan eheytymisen juhla tänään Nivalassa alkaen jumalanpalveluksella kello 10 ja jatkuen Kyösti Kallion koululla kello 13. Juhlapuhujina entiset pääministerit Paavo Lipponen ja Esko Aho. Historiaa valottaa professori Kari Hokkanen.