Kotimaa

Kolme poh­jois­suo­ma­lais­ta kertoo: Mikä on Suomen historian merkittävin käänne?

Suomalainen koululaitos saa kiitosta asiantuntijoilta. KUVA: Kangas Seppo
Kotimaa 6.12.2017 15:31 | Päivitetty 6.12.2017 17:23
Päivi Alasuutari

Kysyimme asiaa historiantutkija Marianne Junilalta, kirjailija Minna Rytisalolta ja yritystoiminnan ammattilainen Pertti Huuskoselta.

Marianne Junila: Kahtia repeytyneen kansan yhdistäminen

"Kun miettii sellaisia käänteitä ja kehityskulkuja, jotka ovat olleet meidän omissa käsissä, aktiivisia valintoja, pidän merkittävimpänä historiallisena tapahtumasarjana kahtia repeytyneen kansakunnan yhtenäisyyden palauttamista vuoden 1918 sisällissodan jälkeen.

Historiantutkija Marianne Junila nostaa hyvinvointivaltion pitkäjänteisen rakentamisen merkittäväksi tapahtumasarjaksi Suomen historiassa. Se alkoi heti vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. KUVA: Jarmo Kontiainen

Yhtenä syynä sisällissodan taustalla oli yhteiskunnan tavaton eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus. Asiantilan parantamiseksi oli laadittu lukuisia vaatimuksia. Heti sisällissodan jälkeen alkoi yhteiskunnallisten lakien säätäminen, joilla ryhdyttiin järjestelmällisesti parantamaan kaikkein kurjimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa.

Uudistuksilla korjattiin maanomistusoloja, ja säädettiin niin sanotut sosiaalilait muun muassa lastensuojelusta ja terveydenhuollosta. Niiden ansiosta yhteiskunnasta pikkuhiljaa poistui se mahdollisuus, että putoaa täydellisesti ulkopuolelle tai joutuu pelkästään ihmisten armeliaisuuden varaan.

Lainsäädäntötyötä ei keskeyttänyt edes 30-luvun lama- ja pula-aika. Valtio teetti silloin esimerkiksi hätäaputöitä, että toimeentuloa vailla olevat ihmiset voisivat jollakin tavalla työllistyä.

Tämän päivän näkökulmasta silloinen sosiaaliturva oli tietenkin pientä, mutta se oli jotain. Sen ansiosta ihmisiltä katosi näköalattomuus. Talvisodassa tämä näkyy mielestäni hyvin: suomalainen kommunisti ymmärsi, että tämä yhteiskunta on myös häntä varten.

Tämä lainsäädäntötyö jatkui heti sodan jälkeen, tuli esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolalaki. Kehityskulku viimeisteltiin 1970-luvulla. Kansanterveyslaista ja yhtenäiskoulusta oli puhuttu jo vuosikymmeniä ja ne toteutuivat 1970-luvulla. Tämän koko kehityskulun tuloksena oli hyvinvointivaltio.

Julkisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittäminen tuotti paitsi hyvinvointia, se toi myös työpaikkoja ja edisti kansantaloutta. Julkisen puolen kasvattaminen teki oikein hyvää sekä kansalaisille että kansantaloudelle.

Näistä kehityskulun viimeisistä laeista peruskoulu on syytä nostaa merkittäväksi. Se on tutkitusti osoitettu aivan erinomaiseksi ja tuloksekkaaksi tavaksi järjestää oppivelvollisuutta."

Marianne Junila on filosofian tohtori ja dosentti Suomen ja Skandinavian historiassa

Pertti Huuskonen: Selvisimme sodista itsenäisenä maana

"Toisen maailmansodan melskeistä selviäminen itsenäisenä maana nousee mieleen ensimmäisenä. Se on asia, josta ei varmasti osata olla kyllin kiitollisia sille porukalle, joka sodassa oli.

Hallitusammattilainen Pertti Huuskonen arvelee, että presidentti Kekkosen aika on vielä liian lähellä, että nähtäisiin hänen iso merkityksensä Suomen itsenäisyyden säilyttämisessä sotien jälkeen. KUVA: Peura Pekka

Asia tulee henkilökohtaisesti lähelle isäni kautta. Hän oli sodassa sen viisi vuotta, eikä koskaan niistä jutuista puhunut. Juhlavuoden kunniaksi pyysin kansallisarkistosta isän kantakortin. Kävi ilmi, että hän oli palvellut konekivääriryhmän johtajana samassa rykmentissä kuin Väinö Linna. Kun nyt katson elokuvaa Tuntematon sotilas, niin katson samalla isäni sotakokemuksia. Se toi teokseen aivan uudenlaisen näkökulman.

Minusta tuntuu, että vielä tänä päivänä ei tajuta, miten iso merkitys itsenäisyyden säilyttämisessä presidentti Kekkosella oli kymmeninä vuosina sodan jälkeen. Hän pystyi toisaalta rakentamaan luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon, mutta toisaalta hän pystyi olemaan tiukkana, ettei itsenäisyyttä menetetty. Kekkosen aika on ehkä vielä liian lähellä. Koetaan henkistä krapulaa Kekkosen ajan kieltämättä paikoin diktatorisista vaiheista. Jos ajattelee vaihtoehtoja, miten kävi esimerkiksi Baltian maille, niin Suomi selvisi sodasta aivan loistavasti.

Toinen, edelliseen liittyvä yhtä merkittävä kehitys on Suomen huikea muutos sodan jälkeen. On luotu hyvinvointiyhteiskunta, ja maatalousvaltaisesta maasta teollisuus- ja hi-tec-maa. Tämä on vallan huikea tarina kansainvälisestikin arvioituna.

Tämä kehitys on hyvän koulujärjestelmän ansiosta. Kaikki, joilla on ollut intoa ja kykyä, ovat päässeet opiskelemaan. Olen myös henkilökohtaisesti kokenut tämän asian merkityksen. Olen lähtöisin hirsitorpasta pienestä syrjäkylästä Koillismaalla.

Suomessa on ollut vallitsevana osaamisen ja koulutuksen arvostus. Oulun yliopiston perustaminen ja hajautettu korkeakouluverkostomme olivat nerokkaimpia kansallisia tekoja mitä on tehty. Jos yliopisto-opetus olisi keskitetty vain Helsinkiin, Suomen tilanne olisi olennaisesti huonompi. Näin saatiin valjastettua Suomen osaamisresurssit tehokkaaseen käyttöön."

Pertti Huuskonen on hallitusammattilainen ja teollisuusneuvos.

Minna Rytisalo: Oma, kirjoitettu kieli luo identiteettiä

"Sota-ajat ovat totta kai merkityksellisiä käänteitä, joita ei voi ohittaa, mutta oman ammattinikin puolesta lähden liikkeelle Agricolasta ja siitä, että meillä on Suomessa oma, kirjoitettu kieli. Kaikilla maailman kielillä ei ole olemassa kirjoitettua kieltä, saati sitten että se olisi valtiollinen kieli. Kieli luo identiteettiä.

Kirjailija, äidinkielenopettaja Minna Rytisalo on huolissaan kehityspiirteistä, jotka voivat syödä suomenkielen asemaa. KUVA: Jukka Leinonen

Jotkut nuoret, jotka ovat hyviä englannissa ja elävät osittain englanninkielisessä maailmassa, miettivät, että he voisivat vaihtaa äidinkielensä. En usko, että se olisi mahdollista. On osa identiteettiä, että ymmärrämme jonkun sanan merkitykset ja mistä ne juontuvat.

Totta kai kieli muuttuu, enkä mitenkään paheksu vieraitten kielten käyttämistä. Tietyillä aloilla toimitaan vieraalla kielellä. Mutta tähän liittyy myös huolestuttavia kehityskulkuja, esimerkiksi se, että tieteellinen tutkimus alkaa Suomessa olla paljolti englanninkielistä.

Silläkään tavalla kieli ei ole muuttumaton, että sen asema pysyisi muuttumattomana maailmassa, jossa kaikki on koko ajan muutoksessa. Kielen arvo täytyy tunnustaa ja tajuta. Muuten voi käydä niin, että jostain luikertelee vaikutteita, jotka syövät kielen asemaa. En tarkoita sitä, että kielen pitäisi pysyä jotenkin alkuperäisenä, koska alkuperäistä versiota ei ole olemassakaan.

Jotta kieli säilyisi olemassa, on erittäin tärkeää, että se pysyy hallinnon kielenä, tieteen kielenä, tiedonvälityksen kielenä ja taiteen kielenä.

Erittäin merkittävänä käänteenä Suomelle pidän myös naisten vuonna 1907 saamaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta. On hätkähdyttävää ajatella, että vasta vähän yli sata vuotta sitten Suomessa on havahduttu huomaamaan, että naisetkin pystyisivät tekemään ihan itsenäisiä päätöksiä. Vasta 1930 aviovaimo vapautui miehen holhouksesta. Tähän liittyy uskomattoman vanhoja patriarkaalisia rakenteita, joita Suomessa on lähdetty purkamaan suht hyvissä ajoin.

Peruskoulu-uudistuksella 70-luvulla on ollut valtava merkitys Suomelle. Sen avulla Suomi nousi valtavan menestyneeksi valtioksi, jossa bruttokansantuote on huippuluokkaa."

Minna Rytisalo on äidinkielenopettaja ja kirjailija.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Sinä ajattelet sodista ja Kekkosesta juuri samalla tavalla kuin minä ja muut isänmaalliset suomalaiset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

20v. sitten se tuli,josta saadaan maksaa lopun ikää.Vaikka kaikki kansalaiset ei sitä halua,muutoin kuin pakotuksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen historia koki merkittävän käänteen, kun 1800 luvun alkupuolella totesimme, että nyt on alettava suomalaisiksi. Adolf Ivar Arwidssonin sanoin: "Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar".

Arwidssonin ajattelu pätee tänäänkin: "Kaikki uudistus, joka on toimitettava levollisesti ja maltillisesti, on ylempien, sivistyneiden kansankerrosten aloitettava ja ohjattava". Kun kansa ottaa ohjat, on lopputuloksena yleensä jytky: Trump, Brexit ja ...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saanko minä kertoa, mikä on Suomen historian merkittävin käänne?
Se on ehdottomasti Kustaa Vaasan savolaisille antama käsky asuttaa Oulujärven Erämaa. Alue kuului kiistattomasti Novgorodille Pähkinäsaaren rauhan mukaan, mutta Ruotsi pakotti savolaisia talonpoikia siirtymään uudisasukkaiksi Oulujärven Erämaahan rauhansopimuksesta mitään tietämättä tai siitä mitään piittaamatta. Syinä olivat Savosta loppuneet kaskimaat, uusia verotettavia taloja ei enää muodostunut eikä kruunu saanut tarpeeksi veroja. Toinen syy oli se, että savolaisia oli alkanut muuttaa Ruotsiin, oikeitten ihmisten riesaksi. Kolmas syy oli se, että Ruotsi halusi vallata lisää aluetta itselleen. Tästä seurasi ankarat vainovuodet, rappasodat. Tuhatkunta uudisasukasta haudattiin Manamansalon vanhaan hautausmaahan, Kainuun ensimmäiseen kristilliseen hautausmaahan 1552 - 1585 alueen vajaasta 300 savusta. Rappasodat päättyivät Täyssinän rauhaan ja raja vedettiin Pohjoiseen Jäämereen lähes nykyiselle Suomen ja Venäjän välisen rajan tienoille. Olot eivät toki rauhoittuneet siihenkään, vainolaisuuksia riitti seuraaville vuosisadoille ja joka vuosisadalla oli useampia katovuosia, jolloin nälkä ja sairaudet tappoivat ihmisiä syntyvyyttä enemmän.
Elleivät Oulujärven uudisasukkaat olisi omalla raskaalla uhrillaan painaneet rajaa idemmäksi, itsenäistä Suomea tuskin olisi koskaan syntynyt. Ennen Oulujärven Erämaan asuttamisen vuosia suomalaisia asui tuon Pähkinäsaaren rauhan etelä- ja lounaispuolella. Suomalaisia oli niin pienellä alueella, heidän lukumääränsä oli niin vähäinen ja he olivat suurelta osin niin ruotsinkielisiä ja varsinkin ruotsinmielisiä, että he tuskin olisivat saaneet koskaan aikaan joukkoliikettä erota Ruotsista. Olisi jopa kyseenalaista, olisiko suomen kieltä enää edes olemassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Merkittävin tapahtumakokonaisuus oli tietenkin Jääkäriliikkeen synty, ja Jääkärien mukaantulo Vapaussotaan mikä takasi itsenäisyyden Suomelle. Talvisodan alla syntynyt kansallisen yhtenäisyys on Vapaussodan ohella yhtä merkittävä tapahtuma. Näiden lisäksi pidän vaaran vuosien huipentumaa, presidentti Paasikiven johdolla toteutettua kommunistien aseellisen kapinayrityksen torjuntaa vuonna 1948 kansallisen itsenäisyyden sinettinä. Sen jälkeen on elo ollut auvoisen helppoa vaikka presidentti Kekkosen aika oli omanlaista seikkailua. Silloin kuitenkin lailliselle yhteiskuntajärjestykselle lojaali virkamieskunta ja poliisikunta sekä puolustusvoimat seisoivat Eduskunnan rinnalla itsenäisyyden takuumiehinä, eikä kansallinen itsenäisyys tämän tosiasian takia ollut enää 1960 - ja 1970 -luvuilla tosiasiallisesti uhattuna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Merkittävin käänne oli se, että sisällissota syttyi vuonna 1918 eikä vasta vuonna 1939.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan. Toiseen maailmansotaan osallistuneiden euroopan maiden kolmea pääkaupunkia ei koskaan miehitetty: Moskova, Lontoo ja Helsinki. Ja Neuvostoliiton eurooppalaisista rajavaltiosta Suomessa ei toteutettu ns "kansandemokratia" hallintoa, kuten Suomenlahden eteläpuolella sijainneissa valtioissa kävi. Toisaalta systeemi oli sen verran vaikea, etteivät edes saksalaiset saaneet sitä toimimaan, kuten Berliinin muurin kastuminen osoitti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oma kielioppi ja Ruotsilta saatu yhteiskunta sekä lainkäytön malli. Voitiin pitää ja kehittyä edelleen Venäjän alla jonka järjestys on ollut aina täysin erilainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toinen maailmansota oli ihan humppukia, virollakin menee nykyään paremmin kun suomella ja ei pitänyt itsenäisyyttään. Kommunismi ja Neuvostoliitto olisi kumminkin kaatunut ja Suomi olisi tänä päivänä yhtä suuri maa kuin ennen toista maailmansotaa, koska karjala ja petsamo oltaisiin saatu takaisin, tätä myöten pohjoisen tulevia öljy kenttiä ja ympäri vuotinen satama.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minulle henkilökohtaisesti kun Finlandisierung kaatui. Se kaatui kun Viron itsenäisyyden tunnustaminen osottautui vaikeaksi ja vihdoin siitä sai kertoa presidenttiä eroavan mielipiteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä totta. Pitkä yhden presidentin kausi rapautti lähes täysin suomalaisten demokraattisen ajattelun.
Viroa kormuutettiin niin kovalla kädellä että he oppivat mistä suunnasta apua on haettava. He olivat kokeneet niin kovia että mitään menetettävää EU ja Natopäätöksillä ei heille ole. Pelkkää etua, Kunnioitan Viron päätöksiä.
Meillä taitaa vielä kuiten hiukka tuo Finlandisierung vaivata, oletan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

M.Junilalle pointsit parhaasta perustelusta joka pitää täysin paikkansa.Hyvinvointivaltiosta voimme kiittää sdp,tä,skdl,ää,sekä maalaisliittoa.
Viime vuosina nämä puolueet (skdl= vas) ovat olleet sitä voimakkaasti romuttamassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näitä toisen polven sotaveteraanien rintamajuttuja en välitäisi kuulla...jos ei useimmat veteraanitkaan näitä isommin muistelleet. Kuten isäni,jolla paras nuoruus,koti,terveys maata puolustaessa meni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

siihen, että suomalaiset ja saksalaiset sotilaat pelastivat Suomen ja suomalaiset pienimmillä vahingoilla, joita tuli Neuvostoliiton vastapuolella taistelleiden maiden kohtaloksi. Sinäkö asetat isäsi kohtalon vastaan Suomen ja kaikkien suomalaisten kohtaloa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Merkittäviä, rapauttavia muutoksia Suomen kulttuuriperimässä ja suomenkielen asemassa on tapahtunut aivan viimeaikoina.
Periteinen sisu, sauna ja sibelius - kansasta kasvaa multikulttuurinen massa, jossa suomenkieli hapertuu fingliskaksi ennen katoamistaan. Ominaisuudet, kuten rehellisyys, siisteys, vaatimattomuus ja hiljaisuus jne., jotka on perinteisesti liitetty suomalaisuuteen, lakkaavat olemasta. Väestön kasvaessa imigraation myötä luonto ja luontovarat kutistuvat merkittävästi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raatteen tie. Tästä ei liene kahta sanaa. Epäonnistumisen seurauksena olisimme venäläisten orjina ja sylkykuppeina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

73
Ruotsi lähetti ruuhkamaksun pyhäjokiselle miehelle, jonka auto on seissyt tallissa vuosikausia – "Tämä on lähes rikollista toimintaa"
54
KeKi poimii Lipon pelaajia – nyt seuraa vaihtaa Hepokangas
45
Thaipoimijoiden määrä romahti – nyt mustikat, hillat ja puolukat uhkaavat jäädä metsiin, vaikka kysyntää riittäisi
37
Helteellä keho ei pysty viilentämään itseään tarpeeksi nukahtaakseen – unirytmistä ei kuitenkaan kannata luopua
22
Sudet veivät farmarilta 22 lammasta Vihannin Alpuassa – sähköaita ei pidätellyt susia
20
Pyörätie, jossa olo on kuin tunkeilijalla – Kaleva testasi Oulun kehutut pyöräilymaisemat
19
Osa työntekijöistä syyttää autotehdasta taukosuositusten laiminlyönnistä – työnantaja vakuuttaa reagoineensa helteeseen

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä maan pohjois- ja itäosassa. Lauantaina on odotettavissa tukalaa hellettä Lapin maakunnassa.

Sadevaroitus: Maan eteläosassa voi sataa rankasti, yli 20 mm tunnissa. Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa voi sataa lauantaina rankasti, yli 20 mm tunnissa.

Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa kehittyy päivällä ukkoskuuroja, joiden yhteydessä esiintyy voimakkaita ukkospuuskia, yli 15 m/s.

Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työttömät sylkykuppina

171 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Arvokeskustelua köyhyydestä

Olen vetreä, nuorehko nainen. Ajattelen kokonaisvaltaisesti, en puoluepoliittisesti. Liikehdintä ei vaadi nytkään senaat... Lue lisää...
Ämpäreitä jonottavat...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

20.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image