Korkein oikeus on myöntänyt useita sijoitusklubi WinCapitaa koskevia valituslupia.
Valitusluvat koskevat niin sanottua rikoshyötyä. Syyttäjät ovat vaatineet, että WinCapitaan sijoittaneiden täytyy maksaa klubista saamansa voitot valtiolle niin sanottuna rikoshyötynä.
Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Maarit Ketonen sai viime viikolla kaksi rikoshyötyä koskevaa valituslupaa. Niistä toisessa valituslupa myönnettiin Ketosen lisäksi henkilöille, joilta rikoshyötyä vaaditaan.
Kummatkin valitusluvat koskevat Rovaniemen hovioikeuden viime keväänä antamia tuomioita. Hovioikeus päätti tuolloin, että WinCapitasta voitolle jääneiden täytyy maksaa vain osa voitoista takaisin eli se kohtuullisti maksettavaksi määrättyjä summia. Toisessa tuomiossa voitoista tuomittiin valtiolle noin kaksi kolmasosaa, toisessa kaksi kolmasosaa.
KKO myönsi viime viikolla valitusluvan myös Itä-Suomen hovioikeuden viime syyskuussa antamaan tuomioon.
Itä-Suomen hovioikeuden mielestä kaikki WinCapita-voitot eivät ole rikoksella hankittua rahaa, joten sen mielestä kaikkia voittoja ei voida tuomita valtiolle. Koska syyttäjät eivät pystyneet osoittamaan, mikä osuus Itä-Suomen käsittelemien juttujen WinCapita-voitoista oli laitonta ja mikä laillista, päätyi hovioikeus hylkäämään rikoshyötyvaatimukset kokonaan.
KKO:n myöntämässä valitusluvassa todetaan, että valituslupa myönnetään rajoitetusti. Se koskee sitä kysymystä, olivatko WinCapita-sijoittajien voitot KKO:n mielestä rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä.
Käräjäoikeuksissa rikoshyötyjuttuja on ratkaistu eri tavoin. Niissä on pääsääntöisesti päätetty, että kaikki rikoshyöty eli kaikki WinCapita-voitot pitää maksaa valtiolle.
Vaikuttaa tuhansiin ihmisiin
WinCapita-juttuja ajavien syyttäjien ryhmää vetävä kihlakunnansyyttäjä Mika Appelsin on aiemmin arvioinut Kalevalle, että korkeimman oikeuden mahdolliset rikoshyötypäätökset tulevat vaikuttamaan noin 1 800 vireillä olevaan WinCapita-asiaan. Välillisesti ne koskevat siten arviolta tuhansia suomalaisia.
KKO:sta ei osattu tiistaina arvioida, miten kauan sillä kestää, ennen kuin se antaa päätöksensä rikoshyötyjutuista. ”Se tehdään niin nopeasti kuin mahdollista”, KKO:sta todettiin.
Sijoitusklubi WinCapita on työllistänyt KKO:ta jo aiemmin. Sen on määrä lähiaikoina päättää, onko WinCapitan perustaja Hannu Kailajärvi syyllinen myös rahankeräysrikokseen.
Helsingin hovioikeus tuomitsi Kailajärven viime helmikuussa viideksi vuodeksi vankeuteen törkeästä petoksesta ja rahankeräysrikoksesta. Sen mukaan Kailajärvi erehdytti tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti tuhansia ihmisiä.
Hovioikeus laski Kailajärven aiheuttaneen vuosina 2006-2008 taloudellista vahinkoa tai sellaisen vaaraa ainakin 57 miljoonan euron arvosta.
KKO myönsi viime heinäkuussa Kailajärvelle valitusluvan vain rahankeräysrikoksen osalta. Tuomio törkeästä petoksesta on täten jo saanut lainvoiman.