Kotimaa

Mainos

Kiirettä ja hutilointia: Betonin uudet lisäaineet eivät yksin selitä rakenteiden laatuongelmia

Turun yliopistollisen keskussairaalan T3-rakennuksen työmaalla tuli viime vuonna ilmi pahoja betonin lujuusongelmia. Vialliset rakenteet jouduttiin rakentamaan uudelleen. KUVA: Marttiina Sairanen
Kotimaa 14.11.2017 9:00 | Päivitetty 14.11.2017 9:05
Aki Taponen

Betonirakentamisen kaikissa vaiheissa on parannettavaa. Se koskee niin tilaajan toimintaa, betonin valmistusta kuin myös työmaan työnsuunnittelua ja varsinaista betonointityötä.

Tämä käy ilmi selvitysmies Tapani Mäkikyrön raportista. Hän kartoitti betonirakentamisen ongelmia Rakennusteollisuuden toimeksiannosta sen jälkeen, kun viime vuonna todettiin vakavia laatuongelmia muutamissa merkittävissä betonirakennuskohteissa.

Kemijärvellä jouduttiin purkamaan jo valettu ratasilta. Turussa Tyksin T3-sairaalatyömaalla oli purettava suuri määrä rata- ja tiealueen päälle rakennettavan sairaalan perustuksia ja lisäksi piti vahvistaa elementtitehtaalla valmistettuja betonielementtejä.

Erikoisbetonin lisäaineet olivat merkittävä tekijä lujuuspuutteiden synnyssä, mutta ne eivät Mäkikyrön mielestä yksinään selitä ongelmia. Puutteita on noussut esiin pitkin ketjua: ohjeistuksessa, osaamisessa, työmenetelmissä, laadunvarmistuksessa ja osapuolten yhteistoiminnassa.

– Alalla osataan valtaosin toimia hyvin, eivätkä puutteet välttämättä koske kaikkia toimijoita ainakaan yhtäläisesti. Laadunvarmistusmenettelyiden tulee kuitenkin olla sellaisia, että varsinkin vakavat laatupoikkeamat saadaan torjuttua kaikissa tapauksissa, selvitysmies Mäkikyrö korostaa.

Hinta ja nopeus painavat laatua enemmän

Selvitysmiehen mukaan tilaajan tulisi olla pelkän hinnan sijaan aidosti kiinnostunut laadusta, ja betonitehtaiden pitäisi kehittää laadunhallintaansa. Se ei ole aina pystynyt varmistamaan, että työmaalle toimitetaan tilauksen mukaista betonia.

Myös betonintoimittajan ja työmaiden välisessä keskusteluyhteydessä on parantamista.

Työmailla betonointityöhön suhtaudutaan paikoin niin, ettei valamiseen ja tiivistämiseen tarvita erityistä osaamista, ja kiireessä laadunvalvonta jää vähäiseksi. Laadunmäärityskin koetaan monimutkaiseksi.

Betoniteollisuudelle ja työmaille tuli yllätyksenä, että betonin uudentyyppiset synteettiset lisäaineet voivat kohottaa betonin ilmamäärää vielä sekoituksen jälkeen, kuljetus- ja betonointivaiheessa. Liiallinen ilmapitoisuus tekee betonista liian huokoisen ja vähentää siten sen lujuutta.

Selvitysmies suosittelee, että säänkestäville betoneille pitää tehdä ennakkokokeet, jotka varmistavat, että massan ominaisuudet pysyvät muuttumattomina myös kuljetuksen aikana ja mahdollisen työmaalla tapahtuvan notkistinlisäyksen seurauksena.

Turussa on testattu pistokoeluonteisesti paikalla valettujen betonirakenteiden lujuutta lähes 30:llä talonrakennustyömaalla. Juuri valmistuneet tutkimustulokset eivät kuitenkaan paljastaneet yhtään uutta lujuuskatokohdetta.

Tiedossa olleet ongelmat koskivat Tyksin työmaan lisäksi Harppuunakorttelin parkkihallia.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (41)

Onneksi meillä on vuokramiehiä jotka osaavat hommat ja tekevät kaiken laadukkaasti ja kiireettömästi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa ei onnistu mikään ilman valvontaa, eikä aina silloinkaan. Onhan tällä työllistävä vaikutus kun kaikki tehdään kahteen kertaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kylläkai, se edelleenkin, on niin, että vahingon tekijä korvaa aiheuttamansa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän se kallio pysy paikoillaan. Ei siinä ole mitenkään kyse betonin lujuudesta. Se ruiskubetonointi on siellä sitä varten, ettei kivenpalasia tipu ja vesi tippase.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sertifiointeja, ohjeita, sääntöjä ja rekistereitä on taatusti enemmän kuin koskaan, mutta projektit kallistuu, betoniakaan ei osata enää tehdä ja hometalojen määrä kasvaa vaan. Eipä sitten muuta kuin uusia rekistereitä laatimaan? Vai?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Betoniteollisuus ja työmaat eivät ole tienneet, että synteettiset lisäaineet betonissa lisäävät sen ilmamäärää vielä sekoituksen jälkeen kuljetus- ja betonointivaiheessa. Liiallinen ilma lisää betonin huokoisuutta ja lujuutta. Mikä on se "laatusertifikaatti", joka on myönnetty tämmöiselle betonille? Miksi betonin ostajat eivät ole tietoisia lisäaineiden vaikutuksesta betonin lujuuteen? Eikö asiaa mainita paketin kyljessä vai onko ohjeet jääneet lukematta?
Selvitysmies suosittelee ennakkokokeita säänkestäville betoneille. Hmm, eikö nämä ennakkokokeiden tekemiset olisi kuuluneet betonin VALMISTAJALLE ennen em. laatusertifikaatin myöntämistä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa ei enään rakenneta,vaan kohelletaan.Herrojen palaverit ja sähköpostit ovat ainoa tärkeä asia ja ainut ikävä se välttämätön paha eli rakentaja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin vielä 1960- ja 1970 luvuilla rakennettiin sentään hometaloja, joita on korjattu siitä asti, joten hyvää ja kestävää ei kannata tehdä, sillä silloin loppuvat työt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

50- ,60- lukujen talot eivät juuri homehtuneet, ennenkuin niihin alettiin tehdä "peruskorjauksia". 70- , 80- lukujenkin talot kestivät sentään kymmenen vuotta. Nykyään ei ehditä saada taloa edes valmiiksi, kun se jo on homeessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turussa ja Tampereella osataan hyödyntää radan päälle rakentamista. Millonhan Oulussa hoksataan tuo?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turussa osataan tehedä silt joka painuu keskeltä alas. Muuta ei osata.
Kyllä näissä on tavoitteena mahdollisiman suuret voitot, laadulla ei ole mitään väliä.
Pitää maksaa työstä vasta sen jälkeen kun saadaan 100%:en varmuus että työ on tehty kuten on sovittu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turussa osataan tehdä kaikki paljon paremmin mitä oulussa, jopa sillat.
Voitto on yritykselle aina se avainsana ja ilman voittoa ei se yrityskään kauaa rakentele.
Sinähän voit alkaa tekemään tavalla jota esitit, katsotaan kuinka kauan räpellät joukossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta voittoahan voi tehdä täysin susilaadun tuotteella, eiköhän yrityksen tehtävä ole valmistaa tilauksenmukainen tuote kaikilta ominaisuuksiltaan. Omavalvonta on pettänyt rakennusalalla pahemman kerran mutta bisnes on niin iso että viranomaiset ovat lähinnä vaivaantuneita. Heidän kun pitäisi valvoa omavalvonnan tasoa mutta näinhän ei ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä siellä valvotaan muutenkin kuin pelkästään omavalvonalla.
Sehän on ainoastaan tyhmän ostajan syytä, jos ostaa huonolaatuista, ei todellakaan yhtiön ja yhtiön on edelleen tarkoitus tuottaa voittoa menestyäkseen.
Taisit sittenkin olla pelkkä mutta mutta joka ei muttaan parempaan pysty, no ymmärretään kyllä kun kyse olululaisesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maa ei ole edelleenkään Suomesta loppu. Eikä lopu. Miksi pitäisi rakentaa moninkertaiseen hintaan kun voi tehdä helpommin ja halvemmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Radan päälle rakentaminen on kallein mahdollinen vaihtoehto. Oulun rata-alueen toimijilla ei ole yhtä paljon rahaa kuin Tampereella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No ei se ole yhtään sen kalliimpaa kuin parkkihallin päälle rakentaminen, tai väestötilojen.
Kerrohan mikä tuosta radan päälle rakentamisesta tekee niin erityisen kalliin, ettei oululla ole siihen varaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei Oulussa voi, koska täällä junista kuuluu ääni ja ne täristävät maaperää. Ei huokoset betonirakenteet sitä kestäsi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi on muutenkin romahtamassa kaikin tavoin, esim. julkinen terveydenhuolto on menossa päin prinkkalaa. Toinen esimerkki on koululaitos. Peruskoulu ja lukio menevät typerien, lyhytnäköisten uud. . . tarkoitan huononnuksien jälkeen kohti rappiota!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (41)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.11.

Naapurit

18.11.

Fingerpori

18.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image