Kotimaa

Kielentutkija Heikkinen: Niinistön uu­den­vuo­den­pu­he vilisee piiloviestejä

Kotimaa 1.1.2018 12:18 | Päivitetty 1.1.2018 12:34
STT

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe vihjailee neuvoja ja varoituksia ja siitä on tulkittavissa monenlaisia piiloviestejä, sanoo suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta. Osansa saavat Heikkisen mukaan niin kansalaiset kuin poliittiset päättäjätkin ja ehkä toiset presidenttiehdokkaatkin. Heikkisen mielestä erityisen kiinnostava neuvomismielessä on puheen talousosio.

- Niinistö sanoo esimerkiksi, että "nyt on syytä tiedostaa, että velkaantunut taloutemme on myös hyvin riippuvainen suurten keskuspankkien politiikasta" tai "on aiheellisesti varoitettu, että runsas rahoitus on kanavoitunut velkojen ja omaisuusarvojen kasvuun". Tämäntapaiset kohdat voi tulkita epäsuoriksi neuvoiksi, ehkä kansalaisille, työmarkkinajärjestöille ja poliittisille päättäjille.

Niinistö ei osoita asioita suoraan käskyinä tai ohjeina, vaan toteavina väitelauseina, Heikkinen sanoo.

Ilmastonmuutosta koskevasta osiosta on Heikkisen mukaan luettavissa piiloviesti kansalaisille. Niinistö toteaa siinä, että "jokaisen meistä on otettava ja kannettava vastuuta; elämäntapamme tuottaa kriittiseksi käyvää kuormaa planeetallemme." Heikkisen mukaan ilmaus on tyypillistä politiikan kieltä.

- Hän ei suoraan syyllistä kansalaisia, että elätte väärällä tavalla, vaan sanoo, että tämä "elämäntapamme" aiheuttaa kuormaa. Elämäntapa on abstraktio, johon hän sisällyttää itsensä. Tämä elämäntapa on se joka tuottaa kuormaa, mutta me ihmiset ikään kuin emme tuota.

Tämä varovainen puhetapa jatkuu Heikkisen mukaan läpi koko puheen. Niinistö esimerkiksi sanoo, että uhan tunne nousee "huolena toimeentulosta, eriarvoistumisesta tai maahanmuutosta" sen sijaan, että sanoisi, että Suomessa on eriarvoisuutta tai yksilöisi, mitä se tarkoittaa. Heikkisen mukaan tähänkin on syynsä.

- Jos hän puhuisi suoraan köyhyydestä ja huono-osaisuudesta, hän joutuisi tavallaan syyllistämään joitakin ihmisiä, ottamaan kantaa.

"Puhe onnistuu me-hengen luomisessa, mikä on sen tärkein tehtävä"

Heikkinen kuvailee Niinistön puhetta yllätyksettömäksi, sovinnolliseksi ja jopa sovinnaiseksi. Hän myös korostaa, että uudenvuodenpuhe on kielenkäytön lajeista maltillisimpia ja näille puheille on tyypillistä, että jokainen sanankäänne on harkittu.

- Siinä mielessä tämä on taidonnäyte näin presidentinvaalien alla, että en usko, että tästä kukaan suuttuu. Toisaalta voi tulla kritiikkiä siitä, miksei asioita voi sanoa suoraan ja nostaa kissaa pöydälle.

Heikkisen mukaan Niinistö onnistuu me-hengen luomisessa, mikä on perinteisesti uudenvuodenpuheen tärkein tehtävä. Heikkisen mukaan puheessa näkyy valtiohenkilömäisyys.

- Koko kansan presidenttiys on monella tavalla kirjoitettu kantavaksi teemaksi.

Heikkinen sanoo, että puhe mukailee hyvin Niinistön aiempia uudenvuodenpuheita. Tämänvuotisessa puheessa on Heikkisen mukaan aiempia puheita selkeämpi rakenne sekä vähemmän kielikuvia ja runollisuutta.

Niinistö ei juuri puhu minä-muodossa - "äärimmilleen kitkettyä"

Heikkinen kiinnitti huomiota myös puheen päättävään Seitsemän veljeksen Juhanin sitaattiin. Se kuuluu: ”Kaikki käy hyvin, jos vaan itse kukin kohdastamme harrastelemme yksimielisyyttä ja sovintoa. Mutta kas jos riitaa etsimme, niin kyllä löydämme aina syitä niskaharjastemme kohotteiksi.”

- Sitaatti kuvaa hyvin Niinistön varovaisuutta omissa sanankäänteissään ja näitä keskeisiä teemoja, joita hän on vuodesta toiseen toistanut, kuten eheyttä, osallisuutta, yhdessäoloa, luottamusta ja rehellisyyttä.

Edeltäjistään, esimerkiksi Tarja Halosesta tai Urho Kekkosesta poiketen Niinistö puhuu Heikkisen mukaan silmiinpistävän harvoin minä-muodossa tai omista tuntemuksistaan.

- Minän käyttö on äärimmilleen kitkettyä. On jännittävää, kuinka hän ei pysty suoraan puhumaan tunteistaan esimerkiksi kohdassa, jossa sanotaan, että "on ollut sykähdyttävää seurata, kuinka ihmisten juhlamieli vuoden mittaan valtasi maan". Hän ilmeisesti viittaa itseensä ja tunteisiinsa, mutta kertoo tämän ikään kuin ulkopuolisena tarkkailijana.

Puheen teemat, sisällissota, ilmastonmuutos, talous sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka olivat Heikkisen mukaan odotettuja. Hänen mukaansa kiinnostavaa oli se, että Niinistö nosti juuri tällä kertaa esille kehitysmaiden naisten ja yleisemmin naisten aseman maailmassa. Heikkinen sanoo, ettei Niinistö ole puhunut aiheesta aiemmin uudenvuodenpuheissaan.

- Tämä kohta voisi olla suoraan Tarja Halosen uudenvuoden puheesta.

Poikkeuksellista oli Heikkisen myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä osuus keskittyi paljon YK:hon. Sen sijaan EU:sta ei puhuta juuri mitään.

Upin Tiilikainen: Niinistön puheessa on kannanotto Trumpin ja ilmastonmuutoksen kyseenalaistajien suuntaan

Niinistö alleviivasi puheessaan, ettei ilmastonmuutos ole mielipidekysymys. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtajan Teija Tiilikaisen mukaan tämä oli suora kannanotto ilmastonmuutoksen kyseenalaistajien ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suuntaan.

- Tässä on selkeä viesti siitä, että on turha kyseenalaistaa ilmastonmuutosta, koska se on fakta ja toimittava on nyt. Tämän voi lukea kannanottona Yhdysvaltain ja Trumpin suuntaan, jonka politiikassa ilmastonmuutoksen kieltäminen saa ehkä näkyvimmän muodon, Tiilikainen sanoo STT:lle.

Tiilikaisen mukaan Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan varsin vähän ulko- ja turvallisuuspoliittisia teemoja.

- Ei hirveästi pohdittu turvallisuuspolittiisia kysymyksiä tai Suomen muuttuvaa ympäristöä.

Puhe sisälsi hänen mukaansa Niinistön perusviestin, jonka mukaan EU:lle on tarve ja sen täytyy olla niissä pöydissä, joissa asioista päätetään.

- Hän viittaa siihen, että tuntuu, että Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat läsnä tekemässä isoja päätöksiä, mutta siellä EU:lla ei ole tuolia.

YK:n nostaminen esille vastaus kritiikkiin?

Tiilikainen kiinnitti huomiota, että puheessa oli aiemmista puheista poiketen erillinen kappale YK:sta.

- YK edustaa hänelle kansainvälisen yhteistyön moninvälisyyttä, yhteistyön maailmaa.

Hänen mukaansa ottamalla YK:n esille puheessaan Niinistö saattaa vastata kampanjassaan saamaansa kritiikkiin siitä, ettei hän riittävästi panosta globaaleihin kysymyksiin.

- Responsiivisuus tai kritiikkiin vastaaminen ei ole ollut Niinistölle tyypillistä.

Myös naisten aseman käsitteleminen ja toteamus, että naisten panos on ollut korvaamaton Suomen tarinassa, on Tiilikaisen mielestä uutta Niinistöltä.

Tiilikainen kuvailee Niinistön puhetta juhlavaksi, yleväksi ja vähemmän arkiseksi kuin tämän aiemmat puheet.

- Tulevaisuuteen katsova, olisiko tällainen kauden päätöspuhe.

Yksi puheen keskeinen viesti on Tiilikaisen mukaan se, että ketään ei saa jättää huomiotta ja että vaikeitakin asioita on pystyttävä käsittelemään.

- Ehkä juhlavuoden hengessä kansakunnan yhtenäisyys on tärkeä teema.

MAINOS

Kommentoi

Siis piiloviestejä, mitä se leikkii? Miksei se sano selvästi jos on jotain sanottavaa. Ei taida olla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuh Sauli Niinistö kyllä jutteli kivoja ja oli yhteishengen nostatusta etc. Jussi Niinistö sen sijaan teki heti perään selväksi "vapaussodasta" puhuessaan että mitään yhteishenkeä ei ole olemassa. Tämmöistä sitten 100v sisällissodasta. Mikään ei ole muuttunut niistä ajoista.

PS: Kamalaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi presidentti käytti puheessaan sanontaa hyvät katselijat. On kuitenkin ihmisiä, jotka kuuntelevat ko puheen.
Ei mennyt ihan oikein tuo puhuttelu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuttua puhetta kaikilta. Ainahan arvostelija osaa ja tietää paremmin kuin arvosteltava. Vilkaiskaapa peiliin ja huomioikaa omat kykynne, tietonne ja osaamisenne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinistö on erinomainen presidentti ja puhe oli hyvä. Suomalaiset pitäisi saada puhaltamaan samaan hiileen kotimaansa hyväksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kekkosellakin oli perässähiitäjiä, jotka tulkitsivat Kekkosen puheita itselleen mieluisiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinistö on aina käyttänyt - s u m e a s t i - sellaista poliittista retoriikkaa (sumea Niinistö: muunnetun totuuden yksi muoto), jolla kalastaa ääniä - kulloinkin kyseessä olevasta asiasta - myös eri mieltä olevilta.

Vallan käyttö vaalien jälkeen

Ennen vaalia esitetyn s u m e u d e n seurauksena vaalien jälkeen Niinistön vallan käyttö kulissien takana on ristiriidassa kansan enemmistön tosiasiallisesta kannasta suurissa asioissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen (ja Euroopan) tekemisillä ei mitään merkitystä maapallon pelastamisen suhteen! Vaikka kaikki päästöt lopetettaisiin nyt, pallomme lämpenisi yhä ainakin 100 vuotta! Ja väestön määrä on näköjään taas tabu aihe...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmasto alkoi muuttumaan miljardeja vuosia ennenkuin Suomea tai Eurooppaa oli olemassakaan. On ollut lämmintä ja kylmää ja navatkin kuulemma olisi vaihtaneet pari kertaa paikkaa. Ilmastonmuutoshömpällä saadaan ihmiset ympäri maailman hämättyä todellisilta ongelmilta ja virheiltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suurin osa kansasta, se tyhmin ei ymmärrä tätä.
Suoraa puhetta ymmärretään, mutta ei hyväksytä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Mitä muuta voi odottaa jälkiviisauksia latelevalta eliittiin kuuluvalta henkilöltä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos Salella olisi valtaa, niin voisi toimiakin. Eduskunnan puhemiehenä hän alkoi todella suitsia kansanedustajien holtitonta rahankäyttöä, mutta torkkupeittojen alla nukkuvat holtittomaan rahankäyttöön tottuneet kansanedustajat nousivat takajaloilleen. Nynnyporukasta löytyi todellista yhteisvoimaa vastustaa Niinistön ehdotusta vähentää juhlimiseen ja harrastuksiin käytettyä rahamäärää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo, näkee että vaalit ovat tulossa. Nyt puheista puuttuvat viestit, että työttömät ovat oleskeluyhteiskunnan elättejä kuten Niinistö takavuosina sanoin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puhe oli tyypillinen presidentin virkapuhe. Näistä on aika turha lähteä hakemaan viranhaltijan omia ajatuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin on, se on jonkun muun kirjoittama ja se "joku muu" noudattaa ulkoa annettua agendaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Saksalaiset 1940 Oulussa

157 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Harmittaa ja ketuttaa kun meitä eläkeläisiä syyllistetään!

Hyvä kommentti joka meni melkein oikein. Työntekijän osuus on 6,35% joka menee palkasta. Palkanmaksaja tilittää loput n ... Lue lisää...
Ahas

Jari ja sarjakuvat

Jari

19.4.

Naapurit

20.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image