Maahanmuuttovirasto (Migri) ei ota käsittelyyn jo tehtyjä turvapaikkapäätöksiä irakilaisista turvapaikanhakijoista, vaikka tapaukset muistuttaisivat sunniarabin tapausta, josta Helsingin hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa marraskuussa.
– Toisin kuin Ruotsissa, meillä ei ole itseoikaisumahdollisuutta, toteaa Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio Lännen Medialle.
Oikeuden antaman ratkaisun mukaan Irakin Mosulista kotoisin oleva sunniarabi ei voi paeta Irakin sisällä Bagdadiin. Päätökseen saakka Maahanmuuttovirasto oli linjannut monesti, että irakilainen turvapaikanhakija ei ole voinut saada Suomesta suojelua sen takia, koska on katsottu, että turvapaikanhakija voi paeta Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin. Asiasta uutisoi marraskuussa Helsingin Sanomat.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo lisää, että jos linja Maahanmuuttoviraston oman tilannearvion tai tuomioistuimen ohjaavan ratkaisun perusteella muuttuu, uutta käytäntöä sovelletaan sen jälkeiseen ratkaisutoimintaan, ei takautuvasti.
Turvapaikanhakija voi valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen ja hakea edelleen valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Ne tapaukset, jotka ovat Migrissä tällä hetkellä vireillä, otetaan Vuorion mukaan täysimääräisesti huomioon Helsingin hallinto-oikeuden antaman päätöksen linjan mukaisesti.
Repo: ei tietoa vapaaehtoisesti palanneista, vastaavan taustan irakilaisista
Esko Repo ei pysty vastaamaan kysymykseen, kuinka moni Suomesta turvapaikkaa hakenut, vastaavasta taustasta kuin hallinto-oikeuteen valittanut irakilainen sunniarabi on jo ehtinyt palaamaan vapaaehtoisesti Irakiin.
– Irakiin on vapaaehtoisesti palannut henkilöitä, jotka ovat peruneet hakemuksensa ennen päätöstä, päätöksen jälkeen tai sitten saatuaan valitukseensa hylkäävän päätöksen hallintotuomioistuimelta. Meillä ei ole tilastoa siitä, mikä näiden hakijoiden hakemuksen peruste ja niin sanottu profiili on ollut.
Kuinka monta toisenlaista ratkaisua olette tehneet Helsingin hallinto-oikeuden marraskuisen ratkaisun jälkeen?
– Meillä ei ole tilastoa siitä, mistä kaupungista hakija on ja/tai mitä uskontosuuntaa hän edustaa. Eli en kykene vastamaan tuohon kysymykseesi. Mutta arvioni mukaan ei vielä puhuta suurista lukumääristä, Repo sanoo.
Joulukuun 7. päivään mennessä Maahanmuuttovirastossa oli vireillä yhteensä noin 7 000 turvapaikkahakemusta, joista 5 300 oli tullut vireille viime vuonna. Irakilaisten hakemuksia on vireillä vielä noin 3 600, joista 3 200 on tullut vireille viime vuonna ja 400 tänä vuonna.
Irakilaisille turvapaikanhakijoille on tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä annettu 7 427 kielteistä ja 2 354 myönteistä turvapaikkapäätöstä. Yhteensä Migri on antanut kielteisen turvapaikkapäätöksen 11 236 hakijalle, myönteisen 5 985:lle hakijalle.
Vuorio: taustalla lakimuutokset
Ulkomaalaislakia muutettiin keväällä siten, että turvapaikanhakijan oleskelulupaa ei enää myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella. Humanitaarinen suojelu on voinut olla oleskeluluvan perusteena, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät ole täyttyneet, mutta hakija ei ole voinut palata kotimaahansa sen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.
Humanitaarinen suojelu oli Suomen kansallinen lupakategoria.
Jaana Vuorion mukaan lakimuutokset vaikuttavat nyt päätöskäytäntöön.
– Kun viimeksi tuli toissijaisen suojelun määritelmä noin puoli vuosikymmentä sitten, silloin tuli linjaavia ratkaisuja tavallista enemmän, hän sanoo.
