Kotimaa

Mainos

Kessin hakkuita vastustanut "Lapin Linkola" hyppäsi ora­van­pyö­räs­tä jo 1980-luvulla

Lapin Linkolaksi kutsuttu luonnonsuojelija ja aktivisti Teuvo Niemelä täytti tänä vuonna 80 vuotta.
Kotimaa 12.8.2017 6:00
Liisa Kuittinen

Tuvan pöydälle on koottu vanhoja lehtiartikkeleita ja valokuvia.

Teuvo Niemelä, 80, käy niitä läpi ja löytää pian etsimänsä. Siinä se on: valokuva Pentti Linkolasta ja Ville Komsista Kessin metsätiellä 13. kesäkuuta 1987.

– Olimme silloin sanomassa hyvästit Kessin metsille, Niemelä sanoo ja kaivaa lisää kuvia.

Entinen Kessi-aktivisti muistelee kolmipäiväistä vaellusta, jonka hän teki Linkolan ja Komsin kanssa Kessin vanhoihin metsiin 30 vuotta sitten juhannuksen alla. Inarijärven itäpuolella sijaitsevaa Kessiä uhkasivat tuolloin hakkuut, ja inarilainen Niemelä oli liittynyt hakkuita vastustavien luontoaktivistien joukkoon. Heihin lukeutuivat myös Linkola ja Komsi.

Jo alkuvuodesta 1987 Niemelä oli kestinnyt Inarissa eteläsuomalaisia Kessi-aktivisteja ja pohtinut heidän kanssaan toimia hakkuiden estämiseksi. Kesäkuussa Linkolan ja Komsin kanssa tehdyllä vaelluksella tunnelma oli apaattinen.

– Pohdimme, kuinka ihmiskunta ei pysty suojelemaan itseään, Niemelä muistelee.


Inarissa asuva
Teuvo Niemelä opittiin tuntemaan 30 vuotta sitten käydyn Kessin metsäsodan aikaan Lapin Linkolana.

Niemelä oli se, joka johti hakkuita vastustavaa Kessi-toimikuntaa ja kävi lokakuussa 1987 viemässä silloiselle ympäristöministerille Kaj Bärlundille (sd.) vetoomuksen Kessin vanhojen metsien säilyttämiseksi.

Niemelä oli myös yksi niistä luonnonsuojelijoista, jotka kahlitsivat itsensä elokuussa 1991

Elokuussa 1991 tunnelma Kessin metsätiellä kiristyi. Teuvo Niemelä kahlitsi itsensä kaivinkoneen telaketjuun ja Pentti Linkola hyttiin. Lopulta poliisit katkaisivat kettingit ja veivät Niemelän ja Linkolan putkaan. (Arkistokuva.)

Kessissä järjestetyssä näyttävässä operaatiossa kaivinkoneeseen estääkseen metsäautotien rakentamisen. Kuvat kaivinkoneeseen kahliutuneista aktivisteista levisivät ympäri Suomea.

Eteläinen Kessi ei lopulta säästynyt hakkuilta, mutta Kessi-aktivistien toiminnan ansiosta Suomeen perustettiin erämaakomitea, joka laati erämaalain. Sillä suojattiin monta muuta erämaa-aluetta.

– Se oli parempi kuin ei mitään, Niemelä sanoo.

– Muuten kaikki metsät olisi hakattu.


Ammatiltaan Niemelä
on lääkäri. Hän työskenteli 1980-luvun alussa Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä korvaosaston ylilääkärinä.

Vuonna 1984 Niemelä jätti ylilääkärin viran ja hyppäsi pois oravanpyörästä, kuten nykyisin sanottaisiin. Hän muutti asumaan metsän keskelle vaatimattomaan kalamajaan ja alkoi elää mahdollisimman omavaraisesti.

– Olen ollut aikaani edellä, Niemelä toteaa erakkoajoistaan.

– Asuin kolme vuotta erakkona pienessä majassa. Erakkokausi jäi kuitenkin lyhyeksi, koska minun oli palattava hoitamaan sairasta isääni.

Nykyisin Niemelä kutsuu itseään ekolääkäriksi tarkoittaen sitä, että hän toimii laajasti luonnon ja ympäristön puolesta.

– Lääkäri vannoo puolustavansa elämää ja yrittää parantaa ihmisiä terveeksi. Minä yritän parantaa myös luontoa. Ihmislaji ei voi pelastua, ellei ympäristö säily, hän sanoo.

Varsinaisia lääkärin töitä Niemelä ei ole tehnyt yli 30 vuoteen.

– Olen lääkäri, joka tekee ympäristönsuojelua, hän määrittelee.


Niemelä on ollut
mukana luonnonsuojelutoiminnassa "monella rintamalla". Läheisimmäksi eri järjestöistä hän kokee Vihreän elämänsuojelun liiton, jonka Pentti Linkola perusti vuonna 1987. Niemelä oli alkuun mukana sen hallituksessa.

– Se oli aktiivista aikaa, hän muistelee 1980-luvun loppua ja 1990-luvun alkua.

Niemelä oli aikanaan aktiivinen myös Vihreässä liitossa mutta jätti liiton toiminnan myöhemmin, koska koki sen kulkevan väärään suuntaan.

– Etelän vihreät eivät ymmärtäneet Erkki Pulliaisen ja minun ajamaa linjaa. Ympäristönsuojelu jäi vuosi vuodelta taka-alalle, ja rinnalle tulivat muut kysymykset. Meidän mielestä luonto oli se, mistä pitää lähteä liikkeelle.

Niemelä sanoo omaavansa linkolalaisen pessimistisen maailmankuvan.

– Ei tämä maailma ole vielä menossa onnelliseen suuntaan. Ekokatastrofista olen puhunut silloin ja puhun edelleen.

---

Lue Kalevasta kiinnostavimmat jutut Oulusta ja kauempaa. 🗞
Tilaa nyt alk. 9,90€/kk!

---

MAINOS
Mainos

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (32)

Alkon silloinen pääjohtaja ja moniosaaja Pekka Kuusi julkaisi vuonna 1982 paksun kirjan Tämä ihmisen maailma. Kirjan loppupuolella Kuusi käsittelee vuonna 1980 annettua Dakarin julistusta, jossa ovat leimallisesti esillä väittämät, jotka hallitsevat nykyistäkin keskustelu. Taloudellinen kasvu kehityksen mittarina kielletään, korostetaan ihmisen aitoja tarpeita, viitataan arvojärjestelmiin, puhutaan tieteellis-teknisestä kehityksestä teknologian sijaan, vannotaan uuden kansainvälisen järjestyksen nimiin, keskustellaan ihmisen ja ympäristön välisestä laatusuhteesta jne. Yksi kirjan kokoava teema on inhimillisen kulttuurin evoluutio. Sitä kannattaisi funtsia ad hoc-tarpeiden ohella jatkuvasti. Kuusen jälkeen monet tahot ovat porautuneet globaaleihin ilmiöihin. Ansionsa on myös vihreillä, joista kuitenkin on kasvanut demarien kanssa kaupungin "sivistyneistön" äänistä kamppaileva "puolikuppia, kiitos - vihreyttä" edustava yleispuolue. Senkin voi tietysti ottaa esille, että hyvin monet vihreän liikkeen tavoitteet ovat realisoituneet ja iskostuneet myös muiden puolueiden ohjelmiin. Kysymys kuuluukin: tarvitaanko vihreitä oikeastaan muualla kuin Helsingin asfaltoiduilla sisäpihoilla tai ylläpitämään erinäisiä "äärifeminismin" muotoja?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä ylilääkärin tuloilla elää 200 vuotta metsämökissä. Miksi muut lääkärit eivät tee samaa? Kokeilkaapa esim. yksityishammaslääkäriasemien ahneet lääkärit samaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laskekaapa todelliset talousviisaat paljonko Kessistä hakatun puukuution kannattavaksi hinnaksi muodostuu ?
Puut kiikutetaan minimissään Rovaniemen terminaaliin rekka-autoilla.
Kessi on kokolailla asumaton erämaa, joten metsänhakkuun toteuttamiseksi täytyy rakentaa rekan kantava tiestö. Tiestön kunnossapito nielee myös varoja.
Rekkakyytiä tulee yhteensuuntaan liki 400 km. Ja rekka tyhjänä karikat helisten saman liki 400 km takaisin.
Hakkuu- ja ajokoneet tulee Kessiä hakkaamaan yleensä jostakin muualta kuin Inarin kunnasta. Samoin rekat kuljettajineen ovat muualta.
Voiko puhdasoppisempaa siirtomaapolitiikkaa harjoittaa ?
Mikä tahansa toiminta on Inarin kunnan perspektiivistä katsoen kannattavampaa kuin tuo metsien hakkuu. Samoin, vaikka asiaa katselisi laajemminkin.
Paljonko palaa naftaa per kiinto, kun moto hakkaa sen kiinnon, ajokone siirtää lanssiin ja rekka kiikuttaa samaisen kiinnon liki 400 km päähän Rovaniemelle ? Paljonko jää viivan alle ?
Täytyy muistaa että kuluja on syntynyt jo hyvin paljon ennen hakkuuprojektin aloittamista.
Siellä on rajattu leimikoita, rakennettu tiestöä, piirrelty karttoja, suunniteltu jälkitöitä, ym.
Kyllä Niemelän kumppaneineen olisi suonut onnistuvan pidemmälle.
Kannattavan hakkuun raja sijoittuu johonkin Sodankylän korkeudelle ja sinne se pitäisi pilkottaakin. Pysyvästi ja mahdollisimman pian.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toinen 30 vuotta ja hakkuuta ei enää huomaakaan. Mitään ei siis todellisuudessa ole pilattu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lapissa eivät metsät uudistu kaikissa paikoissa sadassakaan vuodessa, ei metsiksi, mutta karhakistoiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ivalon eteläpuolella on Kerttuvaaran alueella 1960 luvun alussa palanut isohko metsäalue. Siis lähes 60 v sitten.
Siinä on valtavan hyvä mäntypuuvaltainen metsä kasvussa. Mutta ei toki Ivalon korkeuksilla 60 vuotta häivytä metsänhakkuu jälkiä huomaamattomaksi.
Kerttuvaaran alueelta saa nyt liki 60 v palon jälkeen haketettavaa tavaraa lämpölaitokseen kun harventaa varovaisesti. Ja alue paloi aikoinaan. Paloalue työntää kasvua paljon paremmin kuin koneilla revitty pohja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoinen kirjoitus kunnioitusta herättävistä ihmisistä. Ovat harvassa nykyään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisiko meidän maassa enemmän aitoja hyväntekijöitä,? Ihmisiä jotka tekevät todella oikeita ja hyviä asioita ja suojelevat luontoa ja elämää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä jos kouluttautuu yliopistossa lääkäriksi yhteiskunnan varoilla ja hyppää sitten pois oravanpyörästä? Asioilla on puolensa. Miten kävisi jos kaikki töissä olijat päättäisivät siirtyä vapaalle, kuljeksimaan luonnossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

niin, se oravanpyörähän on elämän pääasia. Tottele, lammas. Jos tuolla linjalla mentäisiin, ei koskaan tulisi mitään edistystä missään asiassa. Kannattaisi miettiä miksi raataa KOKOAJAN, kun maa on täynnä työttömiä. Kyllä elämästä pitää välillä nauttiakkin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vain harva on todellinen luonnonsuojelija ja eivätkä he pidä kovinkaan suurta ääntä itsestään. Soininvaaran villapaitakin on vaihtunut pukuun jo aikaa sitten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hieno mies ja oikeat ajatukset. Luonnosta me elämmä nyt ja tulevaisuudessa, sitä ei voi kukaan kiistää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niemelä on oikeassa vihreiden suhteen. Puolue pyrkii yleispuolueeksi ja valtaan, mikä tarkoittaa lopullista rappiota. Niinistön johdolla puolue on saarnannut talouskasvun, so. lisääntyvän kulutuksen, puolesta aivan kuten muutkin puolueet. Tämä on suorastaan irvokasta "ympäristöpuolueelta". Todellisille "vihreille" Linkolalle, Komsille, Pulliaiselle ym. syvä kumarrus. Mukavuudenhaluiset cityvihreät ovat kääpiöitä heidän rinnallaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niemelä, Linkola ja Komsi olivat oikeasti vihreästi ajattelevia ihmisiä. Nykyiset Vihreät ratsastavat vihreillä mielikuvilla, vaikka heidän teot ovat ristiriidassa todellisten vihreiden arvojen kanssa. Nykyiset Vihreät syövät uusiseelantilaisia kiwi-hedelmiä, ja heidän kodit ovat täynnä ydinsähköä kuluttavia laitteita. Kaiken lisäksi tänne pohjoiseeen rahdataan ihmisiä etelän mailta, vaikka pohoisessa asuminen kuluttaa eniten maapallon reservejä ihmistä kohden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (32)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kello tekee miehen

90 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Vastikkeeton tuki

Heikko on palkkasi jos se on samaa luokkaa kuin suomalainen perusturva josta Suomi saa jatkuvasti EU:n tuomioistimelta m... Lue lisää...
gansta

Jari ja sarjakuvat

Jari

22.10.

Naapurit

21.10.

Fingerpori

21.10.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image