Keskusjärjestöjen jäsenliitoilla on vahva halu selvittää mahdollisuudet palkansaajien isomman keskusjärjestön muodostamiseen. Ainoastaan Akava on jo tiedottanut halustaan säilyä itsenäisenä, mutta STT:n tietojen mukaan myös akavalaisissa järjestöissä on kiinnostusta palkansaajien yhteisen keskusjärjestön muodostamiseen.
Mahdollisen yhdistymisen ajankohdaksi järjestöt ovat suunnitelleet tammikuun puoliväliä.
Akavan tiedotteen mukaan koulutetut palkansaajat tarvitsevat yhä keskusjärjestön, joka huolehtii edunvalvonnasta.
Osa keskusjärjestöjen johdosta ja niiden alaisista liitoista käsitteli eilen salaisessa kokouksessa keskusjärjestöjen mahdollista liittymistä yhteen.
- Erityyppisissä ratkaisuissa on jo nähty, että kaikille palkansaajaryhmille on vaikea löytää yhteisiä tavoitteita. Jos keskusjärjestöjä olisi vain yksi, uhkaisi koulutettujen ääni hukkua kokonaan. Viime aikoina on tullut erittäin selväksi, että Akava on ainoa keskusjärjestö, joka ajaa koulutettujen etua, toteaa puheenjohtaja Sture Fjäder tiedotteessa.
Fjäderin mukaan on todennäköistä, että Suomessa on lähivuosina vain korkeasti koulutettujen ja toisen asteen koulutuksen saaneiden keskusjärjestöt nykyisen mallin sijaan. Syyt ovat hänen mukaansa koulutuspolitiikassa ja muuttuvassa työelämässä.
EK:n Laatunen: Yhdistyminen odotettavissa
Palkansaajajärjestöjen mahdollista yhdistymistä isommaksi keskusjärjestöksi epäillään Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) vähintäänkin vaikeaksi. EK:n työmarkkinoista vastaavan johtajan Lasse Laatusen mukaan palkansaajajärjestöjen yhdistymisaikeet ovat odotettavia, vaikkakin järjestöpoliittiset uudistukset ovat hänen mukaansa hitaita ja vaikeita.
Laatunen kuitenkin kiittelee palkansaajajärjestöjen mahdollisen yhdistymisen kustannustehokkuutta muuttuvassa maailmassa.
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kunta-alan työnantajajärjestö KT Kuntatyönantajista arvioi, että mahdollisella yhdistymisellä voi olla vaikutusta neuvotteluihin.
Kunta-alalla ovat nyt edustettuina kaikki kolme palkansaajakeskusjärjestöä. Jalosen mielestä vaikutukset yhdistymisestä voisivat ulottua liittotason neuvotteluihinkin.
Jalosen mukaan työmarkkinaneuvotteluissa ovat KT:n kannalta tärkeintä jatkossakin pitkäaikaiset ratkaisut, joiden kustannusvaikutukset ovat lähellä nollaa.
Metalliliitto on valmis selvityttämään liittoyhteistyötä
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää järkevänä, että palkansaajien keskusjärjestöt selvittävät yhteistyönsä tiivistämistä. Aallon mukaan järjestöillä on niin paljon yhteisiä tavoitteita ja toimintoja, että selvitykselle voi näyttää vihreää valoa.
- Metallilla on valmius lähteä mukaan.
Aallon mielestä on perusteltua tarkastella, millä tavoin etuja parhaiten pystytään ajamaan.
- Onko järkevää, että samat tavoitteet esitetään kolmessa paperissa vai olisiko järkevää, että mentäisiin yhdellä paperilla? Aalto pohtii.
Ensi vaiheessa aletaan tutkia, olisiko yhteistyösuunnitelman takana tarpeeksi liittoja.
SAK:n edustajakokous pidetään kesäkuussa 2016. Aalto arvioi, että siihen mennessä tulisi muodostaa käsitys, mitä yhteistyön syventäminen voisi olla.
Insinööriliiton Porokari: Puhtaalta pöydältä
Akavalaisen Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari sanoo, että uutta palkansaajien keskusjärjestöä puuhataan puhtaalta pöydältä.
Eilisillan tapaamiseen osallistunut Porokari sanoo, että yhteenliittymistä on tarkasteltu eri kanteilta, mutta nyt esillä oli uusi näkökulma. Toisin sanoen perustettaisiin uusi keskusjärjestö, johon ammattiliitot liittyisivät harkintansa mukaan.
Porokarin mukaan Insinööriliiton hallitus on näyttänyt selvitystyöhön osallistumiselle vihreää valoa. Mahdolliseen uuteen keskusjärjestöön liittymisestä päättäisi liiton edustajakokous.
Uuden suuren palkansaajien keskusjärjestön perustamista uutisoivat ensimmäisenä Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat.
