Ylivieskalaisen Sirkka-Liisa Kontion lapset ovat valjastaneet sosiaalisen median käyttöönsä äitinsä biologisen isän löytämiseksi. Useiden tutkintalinjojen joukossa on tällä hetkellä yksi erityisen lupaava suunta, jonka selviämistä perhe odottaa suurella innolla.
Syöpää sairastava Kontio ei ole koskaan tavannut isäänsä, josta perheelle on jäänyt vain vanha valokuva ja kuvassa näkyvän asepukuisen miehen nimi.
– Mummo kertoi äidillemme tämän ollessa lapsi, että kuvassa olevan miehen nimi on Matti Hyppönen, Sanna Kontio sanoo.
Ennen kuolemaansa isoäiti oli vielä kertonut, että kuvassa näkyvä nuori mies on Sirkka-Liisan isä. Mummo ei kuitenkaan suostunut puhumaan asiasta enempää ja miehen tarkempi henkilölisyys jäi arvoitukseksi.
Joitain tietoja on jo selvinnyt
Sirkka-Liisa yritti löytää isäänsä 1990-luvun lopulla, mutta puhelimitse tehdyt kyselyt eivät johtaneet tuloksiin.
Syöpään sairastumisen jälkeen Sirkka-Liisa valitteli lapsilleen, että isän henkilöllisyys näyttää jäävän mysteeriksi. Lapset pohtivat asiaa ja päättivät tarttua toimeen.
Facebookiin juhannusaattona jaetun etsintäpäivityksen saama vastakaiku yllätti lapset.
– Pian huomasimme, että hupsheijaa, tämähän lähtikin tästä menemään. Vietimme koko juhannuksen nenät kiinni tietokoneiden ja kaikkien mahdollisten laitteiden ruuduilla, Sanna Kontio kuvailee.
Päivitystä on jaettu Facebookissa tuhansia kertoja ja ihmisiltä on tullut lukuisia vinkkejä etsintään. Joitain tietoja on jo selvinnytkin.
Matti Hyppönen on luultavasti syntynyt Jaakkiman kunnassa Laatokan Karjalassa vuosien 1915–1921 aikana. Hyppönen on ollut evakkona Ylivieskassa vuodesta 1939 alkaen, jonka jälkeen hän on palannut Karjalaan.
Jäljet päättyvät siihen.
Uusi tutkintalinja vaikuttaa lupaavalta
Perhe on selvittänyt useiden samannimisten miesten vaiheita, mutta toistaiseksi oikeaa henkilöä ei ole löytynyt. Sanna Kontion mukaan tällä hetkellä on vireillä yksi tutkintalinja, joka vaikuttaa erityisen lupaavalta.
Lisäksi perhe on selvittänyt asiaa eri arkistojen kanssa, mutta hitaat käsittelyajat ja joidenkin tietojen luvanalaisuus ovat hidastaneet prosessia.
– Olemme myös pohtineet DNA-näytteiden ottamista, jos mitään muuta konstia ei löydy. Välillä tulee olo, että ei tästä tule mitään. Sitten kuitenkin aina tulee joku pieni juttu, joka pitää vielä tarkistaa.
– Kyllä on aika mysteerijuttu, että miten on yksi mies voinut kadota näin jälkiä jättämättä, Sanna Kontio miettii.
