Kotimaa

Mainos

Kan­sa­lais­aloi­te eutanasiasta tulee eduskuntaan huomenna – nämä eettiset kysymykset painavat

Sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (Etene) pääsihteeri Ritva Halila katsoo, että eutanasiakeskustelussa menee usein käsitteistö sekaisin. KUVA: Jussi Leinonen
Kotimaa 13.2.2017 17:41 | Päivitetty 13.2.2017 17:48
Laura Myllymäki

Kansalaisaloite eutanasiasta luovutetaan eduskunnalle tiistaina 14. helmikuuta. Aloitteella on allekirjoittajia yli 60 000. Sen takana ovat viisi entistä kansanedustajaa: Esko Seppänen, Iiro Viinanen, Ilkka Taipale, Osmo Soininvaara ja Henrik Lax.

Kansalaisaloitteessa eutanasia halutaan lailliseksi Suomessa, koska allekirjoittaneiden mukaan tarvitaan elämän loppuajan vaihtoehto niille ihmisille, jotka eivät saa sietämättömiin kärsimyksiinsä riittävää lievitystä hyvästäkään palliatiivisesta hoidosta. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumatonta ja etenevää sairautta sairastavan potilaan oireenmukaista hoitoa.

Minkälaisia eettisiä pohdintoja eutanasiakysymyksen vireille tule oikeastaan tuo julkiseen keskusteluun?

Sosiaali- ja terveysalan sekä potilaan ja asiakkaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä pohtiva, sosiaali- ja terveysministeriön alainen valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (Etene) on muodostanut oman kantansa eutanasiasta vuonna 2011. Kannanotossa todetaan, että eutanasiakeskustelulle on tarvetta, sillä neuvottelukunnan käsityksen mukaan saattaa olla yksittäisiä tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta täysin pois sulkea eutanasian mahdollisuutta.

Etenen pääsihteeri Ritva Halila toteaa, että eutanasiaan liittyy lukuisia eettisiä kysymyksiä.

– Jos tästä aletaan lakia säätämään, aika monta asiaa pitäisi pystyä täsmentämään, hän sanoo.

Käydään niistä läpi muutama.

1. Kuka määrittelee vakavan sairauden?

Kansalaisaloitteessa esitetään, että eräs eutanasian sallimisen kriteereistä olisi se, että potilas sairastaa parantumatonta kuolemaan johtavaa tautia ja kuolema toteutuu lähitulevaisuudessa ilman eutanasiaakin.

Esimerkiksi Hollannissa, missä eutanasia on laillista, ei ole kirjattu lainsäädäntöön mainintaa kuoleman läheisyydestä.

– Kuka sen määrittää, kuka sen arvioi ja kuinka osuvaa se arvio milloinkin on? Halila kysyy.

2. Kenen tehtävä eutanasia on?

Suomessa Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista. Liitto katsoo, että lääkäreiden tehtävänä on käyttää nykylääketieteen mahdollisuuksia kärsimyksen hoitoon, eikä hoitojärjestelmän puutteita tule korjata eutanasian avulla. Liiton tammikuussa tekemään kyselyyn vastanneista lääkäreistä eutanasialakia kannatti 17 prosenttia.

– Voiko terveydenhuollon ammattilainen kieltäytyä siitä [eutanasian tekemisestä]? Halila kysyy.

Kansalaisaloitteessa esitetään seuraavaa: ”Lääkäreille tai hoitohenkilökunnalle ei tule asettaa velvoitetta osallistua eutanasian toteuttamiseen. Jos lääkäri halua kieltäytyä eutanasian toteuttamisesta, hänen tulee ohjata potilas jollekin sellaiselle lääkärille, joka on valmis sen toteuttamaan kriteerien täyttyessä.”

Eutanasia on laillista Euroopassa Hollannin lisäksi Belgiassa ja Luxembourgissa. Halila toteaa, että näissä maissa lääkärin rikosoikeudellista vastuuta ihmisen kuolemassa tarkastellaan ”käänteisesti”.

– Jos eutanasia suoritetaan laissa esitettyjen kriteereiden perusteella, jotka myöhemmin tarkastetaan, syyttäjä ei lähde toimiin asiassa, hän sanoo.

3. Miten varmistetaan eettisten arvojen yhdenvertaisuus laissa?

Vuonna 2015 Hollannissa oli yhteensä yli 5 500 eutanasiatapausta. Halila katsoo, että on vaikea näyttää toteen, että kaikki yli 5 000 eutanasiatapausta vuodessa täyttäisivät kaikki kriteerit, joita lainsäädännössä on. Niitä Hollannissa ovat muun muassa potilaan tekemä, hyvin punnitsema päätös, potilaan toistuva pyyntö ja kahden lääkärin arvio eutanasian tarpeellisuudesta.

– Hollannissa ja Belgiassa on noussut toisenlaisia mielipiteitä siitä, onko [potilaan] itsemääräämisoikeus ajanut ohi muitten eettisten arvojen ohi, Halila sanoo.

4. Termistö on epäselvä

Kun julkisessa keskustelussa puhutaan eutanasiasta, sekoitetaan termejä toisiinsa, väittää Halila. Sekaisin menevät eutanasia, avusteinen itsemurha ja toisaalta sellaiset asiat, jotka jo kuuluvat elämän loppuvaiheen hoitoon.

– Normaaliin saattohoitoon ei tarvita lainsäädäntöä.

– Ihan selvästi huomaa, että ihmiset puhuvat samoilla sanoilla eri asioista. Terminologian epäselvyys on suuri hankaluus keskustelussa, Halila sanoo.

Etenen kannanotossa vuodelta 2011 eutanasia määritellään tarkoituksellisena, aktiivisena toimena potilaan elämän lopettamiseksi silloin, kun potilas toistuvasti ja harkitusti sitä pyytää sietämättömän kärsimyksen ja parantumattoman sairauden vuoksi. Itsemurhan avustamista puolestaan on asettaa lääkeannos potilaan saataville hänen pyynnöstään, kun hän on päättänyt lopettaa elämänsä.

”Ihmisyyden ytimeen menevä asia”

Halila kuvaa eutanasiakysymyksen olevan ihmisyyden ytimeen menevä asia. Potilaan näkökulmasta eutanasian salliminen laissa avaisi tiettyjä oikeuksia.

– Oikeus, joka voidaan katsoa olevan, on se, että ihmisellä on oikeus vaikuttaa oman elämänsä päättymiseen erityisesti sellaisessa tilanteessa, joka on ihmisen oman kokemuksen mukaan joko arvotonta tai sietämätöntä, Halila sanoo.

Potilaan kannalta vaaran paikaksi Halila nimeää sen, että on ihmisiä, joille tulee kokemuksia siitä, että elämässä ei pääse eteenpäin – ja sitten pääseekin.

– Erityisesti vammaisjärjestöt sanovat, että siinä [lainsäädännössä] yhteiskunta antaa viestejä siitä, minkälainen elämä on elämisen arvoista, Halila sanoo.

Etene käsittelee eutanasiaa neuvottelukunnan sisäisissä kokouksissa kevään aikana.

MAINOS
Mainos

Kommentoi

miettiä sitä, mitä siellä "toisella puolella" odottaa!

Sen kun tajuaa, niin ei enää olekkaan niin kova kiire sinne...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä etiikka sanoo ihmisen epäinhimillisestä kärsimyksestä johon ei näy loppua.
On varmasti tapauksia jossa parantumaton terminaalinen sairaus aiheuttaa sellaisia kipuja jota ei voida lääkitä.
Ainoastaan lääkkeiden kuolemaan johtava yliannostus auttaa.
Ihminen on toiminut eläinten kanssa oikein ja eläimet lopetetaan kun todetaan että kivut aiheuttavat epäinhimillistä kärsimystä. Tätä ei juuri kukaan kyseenalaista. Eikö ihminenkin ole myös eläin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

no ei tasan tarkkaan ole, ihminen voidaan kyllä sedatoida viime hetkillä niin että kipuja ei ole, kyselepä anestesialääkäriltä lisää

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

pitävät ihmisiäkin eläiminä, jotka ovat heidän käsityksensä mukaan itsestään sattumalta kehittyneet jostain kuvitteellisesta alkuliemestä, joka puolestaan on itsestään jostain tullut jne.

Ei evoluutioon usko oikeasti enää tiedekään, mutta sitä ei voida myöntää, koska sitten ei olisi enää mitään ihmisselitystä kaiken olemassa ololle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suomen etu olisi Natoon liittyminen

183 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Oliko ennen paremmin?

Oli, paljon paremmin. Markalla sai enemmän kuin eurolla nyt. Töitä riitti. ei tarvinnut pelätä kurkunleikkaajia kaupungi... Lue lisää...
jaffat tuloo ja hele...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.9.

Naapurit

20.9.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image