Kotimaa

Mainos

Kannaksen tulimyrskyn kokenut pudasjärvinen Eino Anttila on Linnan kun­nia­vie­rai­ta – "Ei olisi uskonut, että elävänä selviää sellaisesta"

Eino Anttila saapui Linnan tyttärentyttärensä Hanna Sarviaron kanssa. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kotimaa 6.12.2017 19:11 | Päivitetty 6.12.2017 22:20
Anna Leinonen

Jääkärinmarssi soi, kun Kannaksen rajujen taistelujen veteraani Eino Anttila astelee presidentinlinnan punaiselle matolle kättelemään presidentti Sauli Niinistöä ja rouva Jenni Haukiota.

Pudasjärven Rytingistä kotoisin oleva 94-vuotias Anttila on yksi Linnan juhliin kutsutuista 70:stä veteraanista. Presidenttiparin mukaan veteraanit ovat juhlan kunniavieraita.

Anttila kertoi Linnassa kahvitelleensa muiden veteraanien kanssa. He eivät olleet puhuneet sotamuistoja vaan muita asioita.

Anttila oli vaikuttunut Linnan juhlista ja kutsusta sinne.

– On se, että vanhoilla päivillä pääsee vielä tällaiseen tilaisuuteen, Anttila sanoo.

Anttilan rinnassaan kantamat kunniamerkit kertovat, että nuoruusvuodet kuluivat rintamalla. Neljä merkeistä viestii rintamalohkoista, joilla Anttila taisteli. Ne olivat Kiestinki, Aunus, Karjalan kannas ja Lapin sota.

– Kolme vuotta, kolme kuukautta ja kaksikymmentä päivää, lähettinä palvellut Anttila tiivistää.

Rinnassaan Eino Anttila kantaa kunniamerkkejä muun muassa jokaisesta rintamalohkosta, joilla hän on taistellut.

Nuori mies tientekoon

Anttilan sota alkoi oikeastaan jo ennen rintamapalvelusta. Kun jatkosota kesällä 1941 alkoi, kaikki Rytingin kylän miehet haettiin sotaväkeen. Anttila lähti vapaaehtoisena mukaan ja päätyi ensimmäisten kuukausien ajaksi rakentamaan tietä Kiestinkiin.

Kesken tienrakennustöiden tuli kutsu kutsuntoihin.

– Menin ilmoittautumaan herroille. Sanoivat, ettei täältä päästetä. Tämä on samaa sotahommaa.

Seuraavaksi Kiestinkiin tuli kirje Oulun sotilaspiiristä, ja Anttila passitettiin suorittamaan varusmiespalvelus Ouluun. Sota-aikana varusmiespalvelu oli nopeasti ohi, ja tammikuussa 1942 Anttila oli jälleen matkalla Kiestinkiin, tällä kertaa rintamalle.

– Pakkasta oli lähes 40 astetta. Kuorma-auton lavalla oli puukoppi, ja siellä matkustettiin. Yötä vasten lähdettiin, kun piti pelätä pommituksia. Aamulla olimme Kiestingissä.

Viime hetkellä pois motista

Kun Anttila saapui Kiestingin rintamalle, oli menossa asemasodan vaihe. Keväällä 1942 Neuvostoliiton joukot alkoivat kuitenkin motittaa suomalaisia.

Anttila kertoo, että pako vihollisen kiristämästä saarrosta tapahtui hänen kannaltaan viime hetkellä.

–  Olin juuri tullut lomalta ja minulla oli reppu täynnä ruokaa. Ajattelin, että reppu täytyy ottaa mukaan, mutta sinne se jäi. Se [vihollinen] tuli niin joutuin, että juosta piti. Osalla jäi aseetkin sinne.

Repun Anttila heitti piiloon kiven koloon. Eväät hän antoi mieluummin madoille kuin neuvostosotilaille. Myös lompakon nuori mies viskasi Kiestingin korpeen.

– Minulla oli venäläisiä upseerimerkkejä lompsassa ja ajattelin, että jos ne saavat minut vangiksi ja näkevät, että tuo on upseerin tappaja, nehän tappaa minut heti.

Kiestingissä Anttila haavoittui käteen.

– Siinä haavoittumisessa meni vähän pökkeröön. Muistan, kun koputtivat olkapäähän ja sanoivat, että kyllä sinusta vielä mies tulee. Seuraavan kerran heräsin sairaalassa yläpetillä.

Vammat olivat lopulta varsin lievät, ja Anttila palasi loman jälkeen takaisin rintamalle.

Kannaksen tulimyrskystä hengissä

Eino Anttila näki omin silmin myös Suomen armeijan kovimmat hetket - Neuvostoliiton suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella kesällä 1944.

– Olin lomalla, kun suurhyökkäys alkoi, ja minut kutsuttiin kiireesti pois. Minä kerkesin juuri siihen, kun vihollinen teki sen kovan rytkäyksen.

Neuvostoliiton ylivoima oli murskaava, ja suomalaisten ensimmäiset puolustuslinjat murtuivat nopeasti. Anttila muistaa, kuinka ilma oli täynnä ammuksia ja kuulia lensi kuin rakeita.

– Se oli niin mahdoton se tulitus. Ei olisi uskonut, että elävänä selviää sellaisesta taistelusta.

Vihollisen tulen alla Anttila suojautui lentopommin tekemään kuoppaan.

– Ne sanoivat, ettei pommi toista kertaa putoa samaan kuoppaan. Minä koitin siellä odottaa rakoa, että tulitus hellittäisi vähän, mutta ei se hellittänyt. Sitä tuli vain.

– Sitten lähtivät tankit tulemaan. Ajattelin, että nyt on viimeinen mahdollisuus yrittää. Mentiin pakoon niin paljon kuin päästiin. Kaikki yksiköt menivät sekaisin peräytymisessä.

Anttilan taistelupaikalla Neuvostoliiton suurhyökkäys saatiin pysäytettyä Vuoksen tuntumaan. Suomalaisten asemat olivat vuolaana virtaavan Vuoksen ja neuvostosotilaiden välissä.

–  Jos asemat olisivat siinä löysänneet, se [vihollinen] olisi hukuttanut meidät Vuokseen.

Niihin asemiin tuli myös viesti rauhasta ja tieto kellonajasta, jonka jälkeen ei saanut enää ampua.

– Siinä suojauduttiin kovasti, ettei menisi viimeisillä hetkillä. Kyllä siellä elämän toiveissa oltiin.

Lapin sodasta kävellen kotiin

Jatkosodan päätyttyä Anttila oli vasta 21-vuotias. Seuraava ikävuosi oli tulossa täyteen joulupäivänä.

Kannaksen taistelujen jälkeen nuori mies marssi Lappeenrantaan. Sieltä hänet kuljetettiin junalla Oulun Toppilaan, josta oli vuorossa marssi Kemiin.

Edessä oli Lapin sota, sillä rauhanehtojen mukaan jatkosodassa suomalaisten rinnalla taistelleet saksalaiset piti saada pois maasta.

Kemissä Anttilaa oli vastassa suomalaissotilaiden etujoukko, joka oli kovassa humalassa.

– Pojat olivat päässeet saksalaisten konjakkivarastoille. Voi mahdoton, kun he olivat päissään.

Lapin sota eteni Anttilan osalta ilman taistelua, ja suomalaissotilaita kohtasi saksalaisten polttama Lappi.

Anttilan sotataival päättyi vuonna 1944 Kittilässä, jossa hänet vapautettiin puolustusvoimien palveluksesta.

Sen jälkeen Anttila marssi muiden Pudasjärveltä kotoisin olevien sotilaiden kanssa kotiin.

– Ei siinä valtion kyytiä alettu odottamaan. Milloin lie olisi tullut, kun oli polttoaineestakin pula.

Matkaa kertyi yli 300 kilometriä. Varusteet luovutettiin Pudasjärven Suojalinnalla.

– Niistäkään marssijoista ei ole enää muita jäljellä kuin minä, Anttila toteaa.

Kovaa työtä ja yksimielisyyttä

Kun sota oli ohi, Anttila palasi kotikyläänsä ja alkoi työnteko. Edessä oli muun muassa Rytinkisalmen sillan rakentamista ja savottahommia. Avioitumisen ja lasten syntymän myötä oman tilan ostaminen tuli ajankohtaiseksi.

Lukuisten työtehtävien keskellä Anttila on ollut ennen kaikkea poromies. Poroja hänellä on ollut lapsesta saakka.

Eino Anttila on yhä ollut porohommissa mukana. Syksyllä hän on laittanut pihalle tulleita poroja aitaan. KUVA: Anna Leinonen

Vaikka porotilallisen tehtävät ovat siirtyneet jo seuraavalle sukupolvelle, porot pitävät Anttilan liikkeellä edelleen. Vielä tänäkin syksynä Anttila on ollut pihapiirissä laittamassa poroja aitaan. Porojen kanssa Anttila työskentelee mielellään.

– Eihän siinä muuten, mutta olisi pitänyt joku eläkepäivä pitää. Näyttää myöhästyvän pian, kun töitä riittää, Anttila virnistää.

Sotia seuranneet jälleenrakennuksen vuodet Anttila muistaa kovasta työnteosta. Moni asia oli jäänyt sotavuosina hoitamatta, kun suurin osa miehistä oli ollut rintamalla. Lisäksi kotirintaman voimavarat oli kohdistettu siihen, että armeija olisi toimintakykyinen.
Myös pommitukset olivat runnelleet maata.

– Kyllähän ne menetykset harmitti itse ketäkin. Mutta pääasiassa ajateltiin niin, että jos toisin olisi käynyt, me ei tässä istuttaisi, hän toteaa hiljaa.

– Oli yksimielisyys sotilailla. Sen näki rintamalla – yksimielisyys oli. Kaikki ajattelivat, että ei se saisi tulla.

MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näitä miehiä ja naisia pitää kunniottaa Suomessa ei kunnioiteta tarpeeksi vanhoja ihmisiä Niinistön pitäsi tuoda esille tämä asia itse näyttää esimerkkiä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koskaan en voi tarpeeksi kiittää isääni ja muita veteraaneja jotka puolustivat rakasta kotimaatamme. Vanhempieni koti jäi uuden
rajan taakse mutta onneksi suurin osa suomalaisista sai pitää kotinsa, kiitos sen sukupolven joista liian moni joutui antamaan hengensä ja iso joukko terveytensä puolustaessaan maamme itsenäisyyttä.
Tänään itsenäisyyspäivänä kun sytytin kynttilät vanhempieni haudalle, tunsin ylpeyttä ja kiitollisuutta olla suomalainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tälle MIEHELLE isot kiitokset suomalaisten puolustamisesta,eikä mitään "mantereitten" läpi juoksuja tehneitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyään valitettaisi isoon ääneen, huudettaisiin sosiaalihuoltoa apuun rahoittamaan pulleaa elintasoa, Elisa-viihdettä, iPhonea ja uutta autoa ja työssäkäyvillä kovempia veroja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos kaikille sotaveteraaneille, niin miehille kuin myös naisille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa olla 3D:n miehiä. Kuvattu Kannaksen taistelu lienee Kuuterselän taistelu jossa Pudasjärvinen pataljoona joutui tulijyrän alle ja joutui perääntymään. Isäni palveli jatkosodan ko. divisioonassa ja kotiutettiin myös Kittilässä. Käveli myös muiden mukana kotiin Pudasjärvelle. Kunnia heille!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mies ja porot, historiansa ja pohjoinen ulottuvuus.

Kiitos Anttila osuudestanne maamme puolesta sodassa ja rauhassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

64
Niinistöä haastettiin rajusti MTV:n tentissä – vältteli epäselviä vastauksia
51
Kylmä on myrkkyä akillesjänteille - tennareiden ja nilkkasukkien käyttö ympäri vuoden on lisännyt oireilua
47
Kolme Kärppäpelaajaa olympiajoukkueeseen, Kukkonen neljänsiin kisoihinsa
42
Iissä Postin jakeluautot välittävät jo kuvaa tien päältä – Destia tutkii keinoja digitalisoida maanteiden hoitourakoita
42
Uhka taas ilmassa: Sähköyhtiö Loisteen mukaan sähkölinjat eivät kestä kuuran painoa, jopa 5 000 voi jäädä sähköttä tällä viikolla
42
Cheek esiintyy Qstockissa vielä kerran – "Tulossa näyttävä ja tunteikas show"
31
Puolustusministeri Jussi Niinistö: Viranomaisilla oltava keinot estää soluttautuminen kriittisten kohteiden lähelle

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi aamusta alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin itäosassa lumisateen ja pöllyävän lumen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lopettakaa jo Väyrysen kannattajat

247 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Voi voi Sipilä

tullessaan, että hän eroaa, jos homma ei toimi. Sipilällä on mennyt homma lukemattoman monta kertaa pieleen eron edestä.... Lue lisää...
Sipilä lupasi päämin...

Jari ja sarjakuvat

Jari

20.1.

Naapurit

22.1.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image