Kilpailu elintarvikkeiden nimisuojista EU:ssa on kiihtynyt. Kahden viimevuoden aikana suojan on saanut noin 200 tuotetta, yhteensä niitä on jo lähes 800. Suomessa ollaan hakemassa suojausta järvikaloille.
Ruotsi hakee EU:n nimisuojaa silakalle ja Viro haluaa suojata ruisleivän. Ylitarkastaja Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä ei pidä Ruotsin ja Viron aikeita vaarallisina suomalaiselle silakalle ja ruisleivälle. Hänen mukaansa hakemusten käsittelyssä otetaan huomioon myös suomalaisten pitkät perinteet silakan ja ruisleivän syöjinä.
Ruotsin silakkahakemus perustuu kiistaan Tanskan kanssa. Tanskalaiset pyrkivät myymään Ruotsiin Pohjanmerestä kalastettua silliä Itämeren silakkana. Viron hakemusta Karjalainen ei ole vielä nähnyt. Hän kuitenkin vakuuttaa, että yleisnimiä ei voi suojata.
Karjalainen kertoo, että Suomessa nimisuojan vaikutukset näkyvät harvakseltaan. "Meillä ei ole samalla lailla kilpailevia tuotteita kuin Keski-Euroopassa, jossa esimerkiksi oliiviöljyillä on lähes samoja nimiä ja siitä tulee kiistaa."
Tähän asti näkyvin vaikutus on feta-juuston suojaus. Vuoden 2007 lokakuusta lähtien fetana saa myydä ainoastaan kreikkalaista fetaa. Esimerkiksi Valio vaihtoi jo feta-nimen kreikkalaistyyppiseksi salaattijuustoksi. "Enemmän meillä on ongelmana Sveitsin kansallinen emmentaalin suojaus tietyllä alueella tuotettavaksi juustoksi. Sitä ei saisi missään nimessä suojata EU:ssa. Yleisnimeksi katsottavaa emmentaalia on valmistettu Suomessakin 1850-luvulta asti."
Esimerkiksi fetalla moista valmistushistoriaa ei Suomessa ole.
Suomalaisista tuotteista nimisuojan ovat saaneet Lapin puikulaperuna, sahti, kalakukko ja karjalanpiirakka. Poron lihaa ja kainuulaista rönttöstä koskevat hakemukset ovat parasta aikaa Euroopan komission käsittelyssä ja uusia hakemuksia puuhataan ainakin järvikalojen osalta. Rönttösen hakemus on muhinut komissiossa jo vuosia, syykin on selvä.
"Hakemukseen on pyydetty täydennystä, mutta sitä ei ole tullut", Karjalainen kertoo. Karjalaisen mielestä Suomesta löytyy vielä suojauksen tarpeessa olevia tuotteita. "Mämmistä ei ole tullut hakemusta, vaikka olemme toivoneet ja pyytäneet. Eipä ole Kymppi-Mämmi sitä saanut tehtyä", Karjalainen harmittelee.
Suomalaisten järvikalojen suojausta on puuhaamassa Suomen Kalaruoan Ystävät ry, joka haki ja sai nimisuojan kalakukolle kaksi vuotta sitten. Muikun suojaushakemus jätetään vuoden vaihteen jälkeen, mateen, nieriän ja jokiravun myöhemmin.
"Merialueen kalat ovat EU:n alaisia kaloja, mutta järvikaloihin he eivät puutu", kertoo Suomen Kalaruoan Ystävät ry:n puheenjohtaja Heikki Karjalainen.
Hakemuksen tekeminen ei ole ihan pikkuhomma, sillä siinä on oltava muun muassa valmistus- ja pyyntimenetelmät sekä "mittava historiikki aina jääkauden päättymisestä tähän päivään". Esimerkiksi kalakukosta piti piirtää kuva ennen kuin hakemus hyväksyttiin.