Suomessa on jo lähes 20 000 lasta joiden isästä ei ole tietoa. Määrä on kasvanut kolmanneksella viimeisen vuosikymmenen aikana. Ilmiö on havaittu myös Pohjois-Suomessa. Yhden vanhemman perheiden liiton Pohjois-Suomen aluepäällikön Ulla Sauvolan mukaan tarkkoja tilastoja ei kuitenkaan ole tehty.
Liiton Oulun tukiryhmässä on nelisenkymmentä aktiivista jäsentä. Joillakin heistä on useampia isättömiä lapsia.
Isättömyyden lisääntymisen syitä ei ole juurikaan tutkittu. Joitakin arvioita on kuitenkin tehty. Isättömyyden taustalla olevien tekijöiden kirjo näyttäisi olevan hyvin laaja. Ilman isää jää eri-ikäisten ja taustoiltaan erilaisten äitien lapsia.
"On paljon äitejä, jotka haluavat tietoisesti synnyttää lapsen ilman isää. Monet äidit myös jäävät yksin ryhtyessään odottamaan vauvaa, tai silloin kun lapsi syntyy", Sauvola kuvailee.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huomattava osa isättömyyden kasvusta näyttäisi selittyvän maahanmuutolla. Alle 18-vuotiaista isättömistä lapsista viitisen tuhatta on syntynyt muualla kuin Suomessa.
Lapsella voi olla tieto isästään ja yhteys tähän, mutta häntä ei ole rekisteröity Suomessa isäksi.
Ulla Sauvola ei ole kohdannut työssään pohjoisessa ulkomailta muuttaneita äitejä, joilla olisi isätön lapsi. Hän kuitenkin arvelee, että heitä voi löytyä myös pohjoisesta, he vain eivät ole hakeutuneet mukaan yhdistyksen toimintaan. Sen sijaan etelässä muualta tulleille isättömille perheille on olemassa jo omia tukiryhmiä.
Kaikki eivät halua perheeseen isää
Usein isättömän lapsen saava äiti ei edes halua isyyden selvittämistä, joissakin tapauksissa isyyttä ei kyetä selvittämään. Monet äidit kokevat, että pärjäävät hyvin ilman isää yhteiskunnan tuella. Äidit eivät halua ottaa isää mukaan perheen elämään vaikkapa huoltajuuskiistan pelon tai muiden syiden vuoksi.
Monet naiset, jotka valitsevat isättömyyden, ovat yleensä nähneet maailmaa ja tehneet uraa, ja heillä biologinen kello tikittää uhkaavasti. Jos he eivät löydä sopivaa elämänkumppania, he tekevät lapsensa yksin.
Sauvola ei silti näe Pohjois-Suomessa erityistä trendiä, jonka mukaan naiset haluaisivat nimenomaisesti tehdä lapsia, joille ei rekisteröidä isää.
Tuike-ryhmistä vertaistukea
Yhden vanhemman perheille on perustettu eri puolille maata omia vertaistukiryhmiä. Monet niistä käyttävät Tuike-nimeä. Se sai alkunsa kun helsinkiläinen, yksin lasta odottanut radiotoimittaja Eve Mantu etsi kirjakaupasta aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Kun sitä ei löytynyt, Mantu kirjoitti kokemuksistaan itse teoksen "Musta tulee perhe".
Saamansa palautteen innoittamana Mantu perusti Tuike-ryhmän lasta yksin odottaville, yksinhuoltajille ja heidän läheisilleen. Tuikkeessa isättömät perheet pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja arkeaan. Sittemmin toiminta levisi eri puolille maata.
Muun muassa Oulussa ja Kajaanissa toimii Tuike-ryhmä. Ne järjestävät yksin odottaville äideille myös valmennuskursseja.
