Identiteettivarkauksien kriminalisointi ei ole edennyt konkreettisiksi toimiksi. Sisäministeriön työryhmä esitti raportissaan jo vuonna 2010, että henkilötiedoilla pitäisi olla internetissä parempi suoja.
Lainvalmistelusta vastaavasta oikeusministeriöstä kerrotaan, että asian arvioinnissa pitää ottaa huomioon EU:n tulevat toimet.
Identiteettivarkaus eli toisen nimissä esiintyminen ei ole rikos, jos sen avulla ei esimerkiksi tehdä petoksia tai esitetä herjauksia.
Työryhmää johtanut neuvotteleva virkamies Johanna Kari myöntää, että kriminalisointi on monimutkaista. Karin mielestä juridisesti epäselvä nykytila ei ole vaihtoehto.
- Työryhmä näki perustuslaillisen ongelman siinä, että ihminen ei voi hallita omia henkilötietojaan. Toivoimme, että oikeusministeriö ottaisi tästä kopin.
KRP:n ylitarkastaja Sari Kajantie muistuttaa, että identiteettitietojen väärinkäyttö esimerkiksi petoksiin on jo kriminalisoitu. Usein poliisi kuitenkin törmää rikoksiin, joihin sillä ei ole toimivaltaa.
Esimerkiksi kunnianloukkauksia ei pidetä niin vakavina rikoksina, että poliisi saisi niistä tunnistetiedot.