Kotimaa

Hyön­teis­far­mien yleistyminen vaatii Suomessa vielä kehitystä – maailmalla tunnetaan 2 000 ruoaksi kelpaavaa lajia

Hyönteisiä ruoaksi? Maailmalla arviolta kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä ravinnoksi, mutta Euroopassa se on vielä harvinaista. KUVA: Jarmo Kontiainen
Kotimaa 12.7.2018 19:26
Ossi Rajala

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa maa- ja elintarviketalouden vuosikatsauksessa pohditaan muutaman sivun verran hyönteisten kasvattamisen mahdollisuutta suomalaisessa maataloudessa.

Hyönteisten tuotantoa on katsauksessa pohdittu sen takia, koska maatalouden kannattavuus on ollut viime vuodet heikko ja tilamäärä on vähentynyt. Uudet keksinnöt voisivat auttaa alaa.

Hyönteisten kasvattaminen ruoaksi tai rehuksi voisi korvata nykyistä eläintuotantoa, jos muutamaan pulmaan löytyy ratkaisu.

Hyönteisiä varten pitäisi ensinnäkin olla kysyntää, mikä voi Suomessa toteutua.

– Suomalaiset näyttäisivät suhtautuvan hyönteisruokaan melko avoimesti. Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeen mukaan 70 prosenttia suomalaisista koki hyönteisruoan kiinnostavana ja puolet oli valmis ostamaan sitä, katsauksessa todetaan.

Kuluttajien ostohalukkuuteen vaikuttaisi todennäköisesti niin hinta kuin kokemukset hyönteisruoasta.

Suomessa toimii Luke:n mukaan tällä hetkellä parisen kymmentä aktiivista hyönteisten kasvattajaa, mutta tuotanto on osittain käsityötä, mikä tarkoittaa korkeampia kustannuksia ja niiden myötä kalliimpaa tuotehintaa.

– Laajamittaisen tuotannon käynnistämiseksi tarvitaankin ratkaisuja, joissa työvaltaisimmat tuotantovaiheet on automatisoitu ja tuotanto on mittakaavaltaan maatilaluokkaa. Mittakaavan kasvaessa myös kustannustehokkuus parantunee, katsauksessa todetaan.

Lämmityskuluja voi tulla

Suomessa hyönteisfarmeja voi joutua lämmittämään paljon, jos tuotannossa on sellainen laji, joka vaatii trooppisia lämpötiloja. Esimerkiksi kotisirkat vaativat noin 30 asteen lämpötilan ja yli 60 prosentin ilmankosteuden menestyäkseen. Lämmitys lisäisi kustannuksia sekä mahdollisesti myös tuotteen hiilijalanjälkeä.

Mahdollisia tuotantolajeja olisi kuitenkin useita.

– Maailmanlaajuisesti tunnetaan lähes 2 000 hyönteislajia, joita voidaan käyttää elintarvikkeeksi. Eviran mukaan Suomessa elintarvikkeeksi sallittuja hyönteislajeja ovat ainakin kotisirkka, mehiläinen, kuhnuritoukka, jauhopukki, jauhomato, trooppinen kotisirkka, buffalomato ja idänkulkusirkka, katsaus kertoo.

Hyönteisten tuotantokierto olisi melko lyhyt. Kotisirkka kasvaisi munituksesta lopetukseen 46–59 vuorokaudessa.

Lisäksi hyönteiset voivat parhaimmillaan hyödyntää kasviravintoa tehokkaasti ja vähän vettä kuluttaen. Hyönteisten rehu voidaan valmistaa normaaleista rehuaineista, kuten vilja, herne tai soija.

Hyönteisfarmilla olisi pystyttävä huolehtimaan hygieniasta, kuten toki muussakin elintarviketuotannossa. Virustaudit voisivat nopeasti hävittää tilan kaikki hyönteiset ja hyönteisruokaankin voi päästä terveydelle haitallisia aineita.

– Mahdollisia elintarviketurvallisuusuhkia ovat muun muassa erilaiset allergeenit, homemyrkyt, pestisidit, raskasmetallit ja alkali sekä patogeeniset mikro-organismit, katsaus varoittaa.

MAINOS

Kommentoi

Kalja, kärkkäri, sika, nauta ja silmänruoka. Siinä kesäeväs. Öppiäisiä ken syödä tahtoo niin siitä vaan. Minä sanon, ei kiitos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyönteisiä on syöty laajasti varsinkin Aasiassa, koska köyhyyden vuoksi ei ole ollut muuta hengenpitimiksi. Suomessa on vielä viime vuosisadalla jatkettu leipäjauhoja petäjäisellä petulla katovuosien takia.

Hyönteisravinnon tuotantoa perustellaan mm. ilmastonmuutoksen ehkäisemisellä. Tarkoitus on kyllä hyvä ja varmastikin vilpitön mutta varsin epälooginen kokonaisuus: Kylmä ilmasto heikentää viljelyskasvien selviytymismahdollisuuksia ja siten aiheuttaa satojen tuhoutumista. Hyönteiset eivät menesty kylmässä ilmastossa vaan vaativat lämmitettyjä tiloja kasvupaikoikseen. Tarvitseeko selittää tarkemmin? Yhtälöt ovat yksinkertaistakin yksinkertaisempia, todistaen tavoitteen ilmastonmuutoksen torjumisessa mahdottomaksi hyönteisiä syöden.

Mikäli ilmastomme jostakin erinomaisen ihmeellisestä syystä lämpenee, ravinnon kasvattaminen, viljely, helpottuu huomattavasti, mikä tekisi hyönteisten ravintokäytön ehdottomasti tarpeettomaksi. Mikäli ilmasto jäähtyy rajusti, seuraa globaali nälänhätä, jossa hyönteiset eivät missään tapauksessa pelasta ihmiskuntaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ötököitä en syö. Mieluummin sitten kasviksia, kiitos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko hyönteisten elinolosuhteet kasvatuksessa luontaisenomaiset? Huolehditaanko niistä yhtähyvin kuin kotieläimistä?Pääsevätkö jaloittelemaan/lentämään kuten vapaat kanat?Tuleeko kohta myyntiin vapaana kasvaneiden hyönteisten proteiinejä? Voisiko esim. delfinejä, koiria, kissoja tai vaikka pandoja kasvattaa ruuaksi samaan tapaan? Kertokaapa viisaammat mikä ero niiden eläinlajien välillä on? Tyhmä kun olen en ymmärrä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pudasjärvellä sitä ei turhaan jarrutella! Heti maailmaluokan sirkkahanke. Mikään mittakaavaltaan maatilaluokkaa oleva ei kelpaa alkuunkaan.
MIelenkiintoinen julkinen hanke, kun kaupunginjohtaja jäävää itsensä jo suunnittelu-/valmisteluvaiheessa. Onkohan tulossa maailmanluokan asiantuntijuus projektihenkilöstöönkin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa.

Metsäpalovaroitus on voimassa Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Muonio, Enontekiö ja Utsjoki.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

takaa-ajon mielekkyys?

335 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

siveysarvojen rappio

Siis sinulla on oikeus olla eri mieltä, mutta seksuaalisilla vähemmistöillä ei sitä oikeutta ole? Lue lisää...
kenellä on, kenellä ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image