Kotimaa

Mainos

Huoli ja pelko lapsesta kuuluvat vanhempien elämään – sietäminen vaatii opettelua

Vanhemmuuteen kuuluu huoli lapsen hyvinvoinnista. Pelko on osa elämää, mutta sen ei kannata antaa kasvaa liian suureksi. Huolta voi suitsia lukemalla ja tutustumalla eri ajattelijoiden teoksiin KUVA: Janne Körkkö
Kotimaa 9.9.2017 21:51
Saara Kärki

Rakkauteen liittyvän huolen kanssa täytyy tulla toimeen, vaikka se voi vaatia ponnisteluja.

Lapsen syntymä muuttaa ihmistä. Lapsen synnyttyä syntyy myös elämän mittainen huoli toisen hyvinvoinnista.

Ensin huoli keskittyy yksinkertaiseen elossapysymiseen: syömiseen ja nukkumiseen. Saahan lapsi tarpeeksi ruokaa, eiväthän vatsaväänteet vaivaa? Lapsen kasvaessa huoli laajenee ja syntyy pelko siitä, että pärjäähän lapsi ja onhan hän turvassa.

Ensihetket päiväkodissa ovat herkät. Pieni ihminen taapertaa toisten samanlaisten joukkoon, toisten aikuisten hoitoon. Vanhemman osaksi jää luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.

Sanotaan, että mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä suuremmaksi huolet muuttuvat.

Miten paljon lapsensa puolesta on kuitenkaan tervettä pelätä? Milloin huoli kasvaa liian suureksi?


Pelko on
voimakas tunne, joka vyöryy ylitse herkästi. Vaikka sitä yrittäisi tietoisesti suitsia ja hallita, on se helpommin sanottu kuin tehty. Kauhukuvien ja mahdollisten hengenvaarallisten tapahtumaketjujen pyörittely mielessä ei auta asiaa, vaan semminkin lietsoo huolta.

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä lohduttaa, että pelko on tunnetilana luonnollinen ja tärkeä.

On oleellista, että pystymme pelkäämään silloin, kun vaara on todellinen. Pelko on evoluution seurauksena kehittynyt perustunne, jolla on oma tehtävänsä. Se motivoi meitä joko pakenemaan tai taistelemaan. Näin pelko suojelee meitä ja saa toimimaan todellisessa vaaranpaikassa.

– Jos pelkoreaktio laukeaa turhaan tai turhan voimakkaana, voidaan puhua ikään kuin väärästä hälytyksestä. Kun puhutaan pelosta ilman todellista vaaraa tai syytä, puhutaan ahdistuksesta, Isometsä kertoo.


Pelon aiheet
syntyvät ihmisen elämänkaaresta ja liittyvät useimmiten lähimpään elämänpiiriin. Lasten pelot liittyvät usein vanhempiin ja muihin läheisiin, nuorilla ystäväpiiriin ja kouluympäristöön. Ikääntyviä voi huolettaa terveys.

– On täysin tavallista olla huolissaan. Kenelläpä huolia ei olisi, Isometsä toteaa.

Mutta jos pelko saa välttelemään aivan arkisia asioita, kuten hissiä, tai paniikkikohtauksen pelossa julkisia paikkoja, voidaan puhua jonkinasteisesta mielenterveyden häiriöstä. Siihen Isometsä suosittelee hakemaan apua.

– On normaalia, että perhe miettii, mikä on aiheellista varautumista ja millä vaaraa voi käytännössä vähentää. Mutta kun kaikki se on tehty, ei tilanne parane sillä, että vaaraa miettii jatkuvasti, Isometsä jatkaa.


Filosofi ja psykoterapeutti
Elli Arivaara-Ebbe on tottunut siihen, että filosofilta haetaan patenttivastauksia olemassa olemisen ongelmiin, joihin pelkääminenkin kuuluu.

Filosofialla ei kuitenkaan ole tarjota suoria ratkaisuja, vaan se kehottaa opettelemaan ajattelemaan itse.

Elämä on täynnä vaaroja. Lasten saamisen seurauksena nuoruuden kaikkivoipaisuuden kokemus usein katoaa. Kukaan ei tiedä huomisesta, ja siihen liittyvä epävarmuus on vain kestettävä.

Epävarmuuden kanssa voi oppia elämään. Apua voi saada myös eri ajattelijoilta tai joiltain filosofian suuntauksilta, jotka antavat elämänohjeitakin.

– Esimerkiksi stoalaiset kehottavat arvostamaan sitä, mitä ihmisellä on tässä hetkessä. Se mitä on, muuttuu arvokkaammaksi, kun muistaa, että sen voi menettää. Pelkoa siis käännetään myönteiseksi, Arivaara-Ebbe kertoo.

Viktor Franklin, joka oli keskitysleiristä selviytynyt logoterapian isä, puolestaan uskoi, että voimavarat sijaitsevat ihmisen mielen syvyyksissä, kuten pelko ja kauhukin. Voimme menettää paljon, mutta silti meille voi jäädä paljon jäljelle, jos löydämme sen itsestämme.


Ihmisen mieli
onneksi tottuu monenlaisiin olosuhteisiin. Filosofi muistuttaa, että ihmisten elämä arkipäiväistyy myös sotatilanteiden keskellä.

– Kaikki pelkäävät oman lapsen puolesta. Silti joillekin käy niin, että he menettävät lapsensa. Maailmassa on tuskaa. Tähän kysymykseen monet uskonnotkin hakevat vastausta, Arivaara-Ebbe sanoo.

On hyvä myös miettiä, mikä on oma suhde kärsimykseen. Totuushan on, että vaikka ei itse kärsisi, joku muu kärsii. Vaikka ei olisi sotia ja tauteja, voi silti liukastua ja kuolla.

Filosofi kuitenkin muistuttaa, että rakkauden kääntöpuoli on se tuska, joka syntyy, jos rakkauden menettää. Olisiko sittenkään ollut parempi, jos ei koskaan olisi saanut kokea itse rakkautta?

Sitaatteja ajattelemisen aihioiksi

Psykiatri Viktor E. Frankl

"Kärsimys on erottamaton osa elämää, samoin kuin kohtalo ja kuolema. Ilman kärsimystä ja kuolemaa ei inhimillinen elämä voi olla täydellistä."

Psykiatri Viktor E. Frankl

"En koskaan väsy sanomaan, että elämän ainoat todella muuttuvat seikat ovat mahdollisuudet. Mutta sillä hetkellä, jolloin ne toteutetaan, ne muuttuvat realiteeteiksi."

Stoalainen filosofi Epiktetos, n.50-120 jkr.

"Me hallitsemme toisia elämämme seikkoja, toisia emme. Meidän vallassamme on mielipiteemme, harrastuksemme, halumme, inhomme, sanalla sanoen: kaikki oma toimintamme. Vallassamme taas ei ole: ruumiimme, omaisuus, muiden mielipiteet meistä, yhteiskunnalliset olosuhteemme, sanalla sanoen kaikki, mikä on ulkopuolella meidän toimintaamme."

Näin voit suitsia pelkoa

Yritä hahmottaa onko pelon tai huolen aihe realistinen. Mieti, onko olemassa jotain ratkaisua, joka auttaisi huoleen tai pelkoon. Kanavoi energiasi tähän järkevään toimintaan.

Jos olet huolissasi fyysisestä oireesta, mene lääkärille tutkituttamaan se. On parempi ottaa asiasta selvää kuin pelätä suotta.

Jos mitään ei löydy ja pelkäät silti, mieti onko ongelma jossain muualla.

Jos olet huolissasi vaarallisesta tilanteesta, mieti, mitä voit tehdä sellaisen tilanteen sattuessa ja miten voit toimia, ettei sellainen pääse syntymään. Kun olet tehnyt kaiken voitavasi, kiinnitä huomio muihin asioihin, äläkä jää vatvomaan asiaa.

Usein tieto helpottaa pelkoa. Etsi aiheesta tietoa. Jos pelkäät lentämistä, tutustu tilastoihin ja huomaa, miten turvallinen tapa lentäminen on liikkua. Hyväksy myös se, että joissain tapauksissa tieto voi lisätä huolta. Mieti, kumpi on sinulle parempi.

Psykiatrian professori Erkki Isometsä ja filosofi Elli Arivaara-Ebbe

Black Friday -tarjous vain tänään 😎

Kaleva Digi kahdeksi viikoksi kahdella eurolla!
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Lennän työkseni. Olen ollut
" finskillä " töissä jo yli 20 - vuotta. Eniten minua pelottaa
ajaa omalla autolla kotoa len-
tokentälle. Kaikenlaisia kaaha -
reita maanteillä ! Lentäminen
on kurinalaista työtä. Kaikki
asiat ovat ennalta suunniteltu
ja. Joka ikinen asia käydään
" tsekki - listan " kanssa läpi
ja vähintään kahden ihmisen
voimin ---- E I koskaan YKSIN.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yleensä äidinvaistot heräävät ja toimitaan vastuullisesti vanhempina, maalaisjärjen mukaan. Sitten on ihmisiä, jotka itsekään eivät osaa pitää itsestään huolta ja saavat lapsia. Muistakaapa, että aikanaan lapset valitsevat vanhainkotisi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Psykiatri puhuu ammatti ihmisenä minä kirjoitan kokemuksesta mitä on kun on yksin ja pieni ja isona siis aikaisena tietää mitkä vaarat piilee missäkin esim liikenteessä,sairaudessa ,toisten ihmisten aiheuttamat.itsesuojeluvaisto,avioliitossa ja erontullessa ,kuoleman lähestyessä ,kielitaidottomuudessa ,huonossa koulutuksessa ,opettajan taholta ,työpaikalla ,matkustaessa ulkomailla ,kuin viisas ,ja oikein älykäs voi kuvitella lukutaidottomuuden ja ajantajun menettämisen asiota on lukematon määrä huomio ,luetelkaa lisää

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos
Mainos

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Kainuun maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon kuntaa sekä Simon kunnassa jalkakäytävät ovat aluksi erittäin liukkaita, koska niillä oleva lumi tamppautuu liukkaaksi.

Ajokeli on huono aluksi Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia jäätävän tihkusateen ja lumisateen vuoksi. Ajokeli on huono Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi huomenna aamulla Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sopeutumiseläkkeet

Hyvin näyttää kelpaavan muillekin ja jos ei eläke niin sitten vaikka EU -pankkivirka! Lue lisää...
maistuis varmaan mul...

Jari ja sarjakuvat

Jari

19.11.

Naapurit

24.11.

Fingerpori

24.11.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image