Terveydenhuollon ammattihenkilöihin kohdistuneet kurinpitotoimet ovat yleistyneet rajusti viime vuosina. Valviran mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden päihdeongelmat ja erityisesti lääkeriippuvuus ovat lisääntyneet.
Hoitajien päihdeongelmat huomataan yleensä siinä vaiheessa, kun henkilö jää kiinni keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden anastamisesta.
– Hoitaja on varastanut työpaikaltaan suuria määriä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Henkilö on saattanut anastaa näitä lääkkeitä jopa potilaiden lääkemukeista, sanoo Valviran valvontaosaston johtaja Tarja Holi kertaa yleisintä esimerkkitapausta.
Holi sanoo, että päihderiippuvaisista hoitajista tulee yleensä ilmoitus työkavereilta, joiden mukaan hoitaja on vaikuttanut uneliaalta. Työntekijän vireys on voinut olla heikkoa, minkä vuoksi hoitaja ei ole havainnut potilaassa tapahtuvia, hoitoon vaikuttavia muutoksia.
– Sitten, kun aletaan selvittää asiaa, huomataan, että hoitajalla on riippuvuus johonkin lääkkeeseen. Sitten selviää, että hoitajalla on mielenterveysongelmia. Havaitaan, että päihderiippuvuus on niin voimakasta, että se vaikuttaa kykyyn työskennellä. Sellaisissa tapauksissa joudumme joko poistamaan ammatinharjoittamisoikeuden, tai jos henkilö sitoutuu hoitoon, mahdollisesti rajoittamaan oikeutta.
Myös lääkärit ovat joutuneet ongelmiin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kanssa. Holtiton lääkereseptien kirjoittaminen on johtanut kyseisten lääkkeiden kirjoituskieltoon.
– Isolle määrälle potilaita on kirjoitettu epäasiallisin perustein näitä lääkkeitä. Joko niin, että lääkäri on ottanut vastaan näitä kiertäviä henkiöitä, jotka hankkivat lääkkeitä kiertämällä lääkäriltä toiselle ja keksimällä erilaisia tarinoita. Ja nämä lääkärit eivät ole olleet riittävän huolellisia ja yrittäneet selvittää taustoja, vaan ovat kirjoittaneet reseptejä.
– Lääkäreiltä on otettu oikeus kirjoittaa reseptejä keskushermostoon vaikuttaviin lääkkeisiin. Muuten he saavat harjoittaa ammattiaan, Holi jatkaa.
Kurinpitotoimet lisääntyneet rajusti
Valviran tilastojen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta teki vuonna 2005 vain 23 päätöstä, joissa joko poistettiin, rajoitettiin tai palautettiin ammatinharjoittamisoikeus. Vuonna 2010 luku oli jo 115, viime vuonna 209 ja tämän vuoden ennuste on 258.
– Tämän vuoden ennuste voi vielä ylittyä, Holi sanoo.
Valviran mukaan kurinpitopäätösten kasvua ei voi selittää millään lainsäädännöllisillä muutoksilla.
Miten ihmeessä päätöksien määrä sitten kasvaa niin nopeasti?
– Ennen puhuttiin suojatyöpaikoista. Ei reagoitu niihin asioihin, joihin nykyään työpaikalla tartutaan omavalvonnan kautta.
– Henkilökuntaa on nykyään niin vähän, että jokaisen pitää pystyä hoitamaan oma osuutensa. Työkaveritkaan eivät enää katso, jos joku ei pysty selviytymään töistään, koska se lisää heidän työtaakkaansa.
Holi sanoo, että Valvira on seurannut kurinpitotoimien yleistymistä huolestuneena ja pyytänyt eri viranomaistahoja selvittämään, miten terveydenhuollon ammattihenkilöiden ongelmia voisi vähentää.
– Työnantajan pitäisi reagoida tapauksiin vieläkin herkemmin ja aikaisemmin. Myös työtoverien pitäisi kertoisivat heti havainnoistaan.
– Myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutukseen pitäisi ottaa henkilöitä, joilla on oikeasti mahdollisuus toimia alalla. Jos henkilöillä on historiaa pahasta päihderiippuvuudesta, mielenterveyden häiriöistä tai sosiaalisista ongelmista, monesti he eivät ole alalle soveltuvia. Tällaiset henkilöt pitäisi saada karsittua jo valintavaiheessa.
Holin mukaan vuosien varrella noin 75 lääkäriä on menettänyt oikeutensa, ja noin 150 lääkärin oikeuksia on rajoitettu. Sairaanhoitajien kohdalla vastaavat luvut ovat 93 ja 44. 170 lähihoitajaa on kielletty käyttämästä lähihoitajan ammattinimikettä.
Vuonna 2013 terveydenhuollon ammattihenkilöitä oli Valviran rekisterissä noin 407 000.
