Työnantajat käyttävät korkeakouluharjoittelijoita räikeimmillään halpatyövoimana korvaamassa vakituista henkilökuntaa.
Tavatonta ei ole sekään, että työnantajat hakevat tietoisesti säästöjä henkilöstökustannuksiinsa ketjuttamalla harjoittelijan toisensa perään, jolloin tehtävään ei tarvitse palkata lainkaan vakituista työntekijää.
Akavan opiskelijoiden harjoitteluasioista vastaava varapuheenjohtaja Suvi Pulkkinen sanoo käytänteiden olevan tänä päivänä todella kirjavia.
”Opiskelijoiden riistäminen on tässä yhteydessä aika kova termi, mutta harjoittelijoiden käyttäminen halpatyövoimana on yleistä. Varmasti monella työnantajalla on taustalla ihan hyvä tarkoitus harjoittelupaikkoja tarjotessaan, mutta pelisäännöt eivät ole ihan selviä”, toteaa Pulkkinen.
Jos työnantajien puolella palkallisen harjoittelun pelisäännöt eivät ole kaikilla hallussa, niin kaikissa korkeakouluissakaan harjoitteluasioita ei hoideta opiskelijoiden etujen mukaisesti.
”Täysin palkaton harjoittelu on ikävän yleistä, etenkin ammattikorkeakoulupuolella opiskelijat eivät useinkaan saa palkkaa harjoittelustaan. Koska kaikki opiskelijat kuitenkin pitää saada harjoitteluun, niin monessa korkeakoulussa tingitään laadusta ja kontrollista, että opiskelija saisi harjoittelustaan hänelle kuuluvan palkan.”
