Presidentti Tarja Halonen sanoo suhtautuvansa varovaisesti uusien EU:n nopean toiminnan joukkojen toimintaan ilman YK:n mandaattia. Halonen kysyi Hufvudstadsbladetin haastattelussa perjantaina, saako esimerkiksi pakenevaa ihmistä ampua tai voidaanko ampumalla puolustaa myös omaisuutta.
Halosen mukaan keskustelu EU-joukoista on ollut väärillä urilla.
- On keskusteltu aika vähän ja enimmäkseen vain siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, ei siitä, mihin tilanteisiin voimme joutua. Meidän pitäisi myös puhua sinkkiarkuista vielä, kun ne ovat tyhjiä, Halonen kärjisti.
Halosen mielestä pitää olla selkeä käsitys siitä, millaisiin operaatioihin Suomi voi osallistua. Hän kuitenkin kiisti olevansa ehdottomasti nopean toiminnan joukkoja vastaan tai niiden puolesta.
Halonen kommentoi asiaa myös Yleisradion haastattelussa, joka lähetetään kokonaisuudessaan Tänään iltapäivällä -ohjelmassa lauantaina.
Presidentti sanoi tässäkin haastattelussa suhtautuvansa rauhanturvalain muuttamiseen ja EU:n uusiin taistelujoukkoihin "hyvin varovaisesti ja vakavasti".
Halonen kieltäytyi ottamasta selkeää kantaa siihen, voidaanko hänen mielestään operaatioihin lähteä mukaan pelkällä EU:n mandaatilla. Hän sanoi odottavansa työryhmän esitystä asiasta.
Asia joka Halosta askarruttaa on se, mihin Suomi sitoutuu.
- Sanoistaan pitää vastata. Kysymys on siitä, että me sidomme asevelvollisuusarmeijapohjaisen puolustusjärjestelmän sotilaita, puolustusvoimiemme erään osan, sellaisin lupauksin kansainväliseen yhteistoimintaan, jolla voi olla vaikutuksia eri suuntiin, Halonen muotoili.
Halonen sanoi myös, ettei ymmärrä, miksi ulkopolitiikasta pitäisi hakemalla hakea erimielisyyksiä.
Lue myös: